Rouva Koiviston päiväkirja: Normaali ihminen eristäytyy omaan kastiinsa – onneksi toimittajat kertovat, miten toisenlaisilla menee
Hyväpalkkaisille annetaan, huonopalkkaisille ei, pohtii Tellervo Koivisto. Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972.
Tellervo Koiviston 125. pakina, Suomen Kuvalehti numero 5/1972.
Joskus on yhteiskunnallista ohjelmaa suunnitteleva toimittaja kysynyt, satunko tuntemaan jonkun työläisen. Toimittajalla on ollut riittävästi kirjallista materiaalia, tutkimuksia ja tilastoja, henkilökohtaisia yhteyksiä poliitikoihin, työmarkkinajärjestöjen edustajiin, psykologeihin ja sosiologeihin, mutta työläistä, ohjelman varsinaista kohdetta, ei tuttavien joukkoon ole joutunut.
Mainitunlainen toimittaja ei ole millään lailla epänormaali. Päinvastoin. Normaali ihminen on eristäytynyt omaan kastiinsa. Parempiosaiset asuttavat parempiosaisten lähiöitä, duunareilla on oma työhönmenoaikansa. Kenen kanssa seurustelet sellainen olet.
Tietomme toisista ihmisistä, toisenlaisista ihmisistä, jäisivät vähäisiksi, jos ne perustuisivat vain sille, mitä me omissa ympyröissämme näemme. Onneksi saamme muunkinlaista tietoa. Sitä välittävät mm. nuo toimittajat, jotka työkseen hakevat ihmisiä, vaikkapa kyselemällä.
Marja-Leena Mikkola on etsiskellyt puuvillatehtaan työläisiä ja koonnut näiden kertomista raportin Raskas puuvilla. Kirja sisältää vain muutaman haastattelun yhden tehtaan piiristä, mutta kaikessa oleellisessa sen antama kuva vastannee tuhansien naistyöntekijöiden kokemuksia ja tuntemuksia.