Rouva Koiviston päiväkirja: Näin välttelen ärsyttäviä tv-mainoksia – ja kostan mainostajalle
Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. Viidennessä kirjoittaja ylistää lapsettomia ystäviä.
Tellervo Koiviston 5. pakina, Suomen Kuvalehti numero 45/1968.
Rakas päiväkirja. Ystävättäreni tuli käymään juuri kun olin kirjoittamassa päiväkirjaani. Kysyi tietenkin, miksi minulla on niin lapsellisia harrastuksia. Sanoin, että minusta on kauhean jännittävää lukea, mitä mieltä jostakin asiasta aikaisemmin on ollut. Samalla voi testata itsensä. Jos mielipide on muuttunut, huomaa kehittyneensä, jos se on entinen, voi olla iloinen siitä, että omaa periaatteita.
Onkohan epäsosiaalisuuden merkki, kun huomaa, ettei lähes kymmenen tv-vuoden jälkeen ole oppinut ärsyyntymättä katselemaan mainoksia. Olen kehitellyt mainostentorjuntasysteemiä, mutta ainoa tehokas keino on pitää telkkari kiinni Mainos-TV:n ajan.
Jos kuitenkin haluaisi katsella jonkin ohjelman, voi tv:n avata vasta sitten, kun mainospalat ovat ohi. Tähän ohjelmanlaatijat ovat varustautuneet siirtämällä alkamisaikoja, niin että koskaan ei voi minuutilleen olla varma, mitä tv:stä tulee. Sen sijaan vastaanottimen voi sulkea heti ohjelman loputtua ja sille eivät ohjelmantekijät voi mitään.
Mainoskatkoilla voi käydä keittämässä kahvit tai kastelemassa kukat. Joskus olen liian laiska lähteäkseni liikkeelle.
Silloin kostan tv-mainostajalle kärsimäni henkisen julmuuden esimerkiksi välttämällä tarkoin sitä pesupulveria, jota mainostetaan. Olisi muuten mukava tietää, montako prosenttia esimerkiksi pesupulverin myyntihinnasta jäisi jäljelle, kun tv-mainonnan kulut poistettaisiin. Pesuaineiden kokonaismyyntihän ei vähenisi, onhan vaikea kuvitella, että ihmiset ostavat pesuaineita vain, koska niitä mainostetaan.
Turhalta tuntuu myöskin bensiinin mainonta tv:ssä. Jokainen bensaa tarvitseva ostaa sitä varmasti ja yhtä varmasti hän saa huoltoasemilta samaa ja vain samaa Nesteen nestettä.
Luin rouva Wilsonin päiväkirjaa. Minusta tuntuu, että Englannin työväenpuolueessa on ainakin yksi henkilö, jolla on syytä toivoa Haroldin hallituksen hajoamista: rouva Wilson. Olettaisin että hän sinä päivänä, jolloin lehdissä ensi kertaa julkaistaan rouva Heathin tai Smithin päiväkirjan sivu, keittää itselleen ylimääräisen pannullisen kahvia tai kello viiden teetä.
Mielestäni yksinäisten ihmisten verotusta olisi alennettava, mieluimmin poistettava kokonaan. Vaikka periaatteessa olen sitä mieltä, että ihminen ei voi olla onnellinen ilman aviopuolisoa ja lapsia, on tärkeätä, että muutamat luopuvat tästä onnesta ja omistautuvat lähemmäisilleen. Minullakin on onni omistaa kaksi tällaista uhrautuvaa ystävää. Heillä on kummallakin laaja ystäväpiiri, mutta jokaisella meistä lienee kuitenkin tunne, että nämä ihmiset ovat vain meitä varten.
Neiti N on lastemme kummi ja iltavahti. Hänellähän on aikaa, kun ei ole perhettä. Hänet kutsutaan luoksemme, kun aviomies on matkoilla ja olemme ikävystyneitä. Hän muistaa merkkipäivämme ja ostaa lapsillemme lahjoja. Hänellähän on rahaa, kun ei ole perhettä. Herra M on korvaamaton. Mistä tietäisimme, että kampauksemme pukee meitä, ellei herra M sanoisi sitä. Kenelle laittaisimme lihapullia äidin reseptin mukaan, ellei meillä olisi herra M:ää, jolla on niin hyvä maku.
Kun saamme jalomielisyyden puuskan ja haluamme leikkiä puhemiestä, on meillä neiti N ja herra M. Kuitenkin joka kerta kun herra M näyttäytyy naisseurassa, tunnemme ahdistusta. Siispä verot niin alas, että neiti N:n ja herra M:n ei kannata mennä naimisiin!
Monen perheen taakkana on alkoholisti.
Tuttavan tuttava teki itsemurhan. Tuttava sanoi: ”Ajatella, hyvältä kaikki siinäkin perheessä ulospäin näytti. Mutta jotakin siellä täytyy olla vialla. Olisikohan mies löytänyt toisen”.
Toisessa perheessä jouduttiin turvautumaan kasvatusneuvolaan.
Tuttavat päivittelivät: ”Tietää sen kun isä on niin paljon poissa kotoa ja äitikin harrastaa kaikenlaista.” Monen perheen taakkana on alkoholisti, joka jo sellaisenaan aiheuttaa huolta ja murhetta.
Tilannetta ei hiukkaakaan paranna sukulaisten ja ystävien tarve hakea syytä juomiseen kotiympäristöstä. Saattaahan omaisissa olla syytä, mutta kuka meistä synnitön olisi. Eikö tällä painostusryhmien aikakaudella voitaisi perustaa yksi ryhmä lisää: sorrettujen omaisten puolesta sortavia ystäviä vastaan.