Rouva Koiviston päiväkirja: Mahdollisuudet saada tietoja poliittisista tapahtumista ovat hyvät, mutta meneekö sanoma perille?

Tieto kulkee keittiöihin nopeammin kuin eduskunnan kuppilaan, kirjoittaa Tellervo Koivisto. Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tellervo Koiviston 128. pakina, Suomen Kuvalehti numero 8/1972.

Jokainen, joka on ollut urheilukilpailussa, messuilla, Linnan juhlissa tai muissa ruuhkatilaisuuksissa, huomaa, ettei hän tiedä näistä tapahtumista yhtään mitään ennen kuin on lukenut, mitä lehdet niistä kirjoittavat. Sama pitää paikkansa eduskuntaan nähden.

Eduskunta voi hyvinkin olla maan poliittisten tapahtumien keskus, mutta tiedot näistä tapahtumista tavoittavat nopeammin radiota kuuntelevan keittiöpuuhissa olevan perheenemännän kuin eduskunnan kahvilassa taukoa pitävän edustajan. Tämä johtuu siitä, että uutiset ovat harvoin yhdessä paikassa ja yksissä käsissä. Ne on haalittava kokoon. Ja siinä puuhassa jää uteliaskin kansanedustaja ammattinsa osaavaan uutistoimittajaan verrattuna toiseksi.

Mutta on yhtäkaikki mukavaa pitää myyttiä siitä, että eduskunnan sisällä olijat tietävät päivän poliittisista tapahtumista hiukan enemmän kuin ulkopuoliset.