Rouva Koiviston päiväkirja: Leskien asema on kohentunut, mikä ei tarkoita, että kaikkien taloudellinen asema olisi edes tyydyttävä

Olin väärässä, miespuolinenkin leski voi saada eläkettä, kirjoittaa Tellervo Koivisto. Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972.

Tellervo Koiviston 115. pakina, Suomen Kuvalehti numero 35/1971.

Väitin muutama viikko sitten, etteivät miespuoliset lesket saa eläkettä. Lausuma oli osin virheellinen ja olen sen vuoksi saanut informaatiota, josta olen yrittänyt oppia ja ojentua.

Kuusikymmenluvun jälkipuoliskolla keskusteltiin julkisuudessa miespuolisten leskien eläkkeistä. Eläkkeen epääjät perustelivat kielteistä kantaansa sillä, ettei mies yleensä ole samanlaisen eläketurvan tarpeessa kuin nainen. Puolustajat vetosivat paitsi tasa-arvoon, siihen, että vaimon kuolema aiheuttaa miehelle kodinhoidosta johtuvia tuntuvia lisäkustannuksia. Edellinen näkemys voitti, ja siinä hengessä laadittiin TEL sekä myöhemmin yleinen perhe-eläkelaki. Näitä muistelin.

Mutta sen, joka meillä haluaa jotakin eläkkeistä sanoa, on viisainta olla eläketieteen tohtori, niin monimutkaisia järjestelmät meillä ovat. Ja lukuisia. Antero Peräläisen Kansaneläkelaitoksen julkaisusarjassa ilmestyneen niteen ”Selvitys Suomen perhe-eläkejärjestelmistä” mukaan meillä on voimassa ainakin seuraavat järjestelmät: TEL, LEL, VPEL, KVTEL, MYEL, YEL, MEL, yleinen perhe-eläkelaki, kirkon perhe-eläkelaki, tapaturmavakuutuslaki ja sotilasvammalaki. Tunne siinä sitten sosiaaliturvasi – muiden turvasta puhumattakaan!