Rouva Koiviston päiväkirja: Keski-ikäiset naiset eivät kelpaa työnantajille, koska ovat ”hermostuneita ja ärtyisiä”

Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. "Enpä ihmettelisi, vaikka pitäisi paikkansa", toteaa kirjoittaja naisten äreydestä osassa 85.

Tellervo Koiviston 85. pakina, Suomen Kuvalehti numero 37/1970.

Amerikkalaiset naiset ovat vime aikoina yrittäneet saavuttaa suurempaa sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta lakkojen ja mielenosoitusten avulla. Heidät on huomattu, mutta ei aina ymmärretty tai ole haluttu ymmärtää. Monessa meikäläisessa tuvassa ja olohuoneessa on suhtauduttu mieltään osoittaviin naisiin samoin kuin mellakoiviin ylioppilaihin: niillä on liian hyvät olot.

Suomalaisilla naisilla ei ole yhtä hyvät olot, mikäli mittana käytetään elintasoa. Suurelle osalle naisista työssäkäyminen on välttämättömyys. He eivät voi elää eivätkä asua ansioitta, he ovat tässä suhteessa miehen kaltaisia. Luulisi näin ollen olevan itsestään selvää, että naisilla olisi työmarkkinoilla samat oikeudet kuin miehilläkin.

Näin ei kuitenkaan ole. Jatkuvasti tapaa ihmisiä, joiden mielestä miehelle oli tämä naimisissa tai ei, pitää maksaa paremmin, koska mies on perheen pääelättäjä tai koska miestä ei kerta kaikkiaan kehtaa pitää töissä naisten palkoilla. Tätä ajattelua tapaa runsaimmin vanhempien miesten keskuudessa ja valitettavasti juuri heillä on eniten sanansijaa työasioita päättäessä.