Rouva Koiviston päiväkirja: Kansa oli vaaleissa tappolinjalla – moni sysättiin syrjään, tilalle valittiin 18 vennamoa

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tellervo Koiviston 65. pakina, Suomen Kuvalehti numero 13/1970.

Uuden aikakauden alkamisen merkiksi pitänee heti vaalien jälkeisenä päivänä siirtyä vennamolaiseen sanastoon lausumalla, että Suomen kansa on vaaleissa ollut johtajiensa tappolinjalla. Sukselainen, Leskinen, Suorttanen, Raunio, Saarinen, Suonpää ja monet muut on sysätty syrjään ja tilalle on valittu kahdeksantoista vennamoa.

Voidaan todeta, että Taanilan Viikonlopussa esittämä kehotus auktoriteettien hylkäämiseen on löytänyt kannattajansa. Kansa on antanut meille epäluottamuslauseen, valitkaamme itsellemme uusi kansa, sanoi Brecht. Kansalle ei voi mitään, se on kaikkivaltias ja aina oikeassa niin kuin asiakas.

Taanilan luvalla rohkenen kuitenkin epäillä tätäkin auktoriteetta ja väittää että kansan keskuudessa on luvattoman paljon höynäytettäviä ihmisiä. Sen osoittavat vaalit.

 

Ilmiöt Hymylehti ja Vennamo muistuttavat jollakin tapaa toisiaan. Kun liikemies Lahtinen televisiokeskustelussa väitti, että Hymylehdellä on kaksi miljoonaa lukijaa, olivat muut keskustelijat lähes sanattomia. Liikemies Lahtista voi syyttää lukijoiden hämäämisestä, mutta mitä olisi sanottava niille kahdelle miljoonalle, jotka haluavat tulla hämätyksi.

Vennamo harjoittaa myös suuren tyylin petkuttamista, mutta jos tarpeeksi monet ovat valmiita alistumaan petkutuksen uhreiksi, ei ulkopuolinen voi muuta kuin hämmästellä. Vennamolaiset ovat ja pysyvät eduskunnassa juuri niin kauan kuin kansa haluaa.

 

Vasemmistopuolueiden johtajat pitivät tappioittensa eräänä syynä porvarillista lehdistöä. Niinkin voi olla, mutta aivan varmasti on perää myös puoluesihteeri Holkerin väitteessä, että televisio on ollut paras apu oikeiston voittoon. (Tämän perusteella olisi ihme, jos kokoomus tosissaan ryhtyisi muuttamaan television ohjelmapolitiikkaa.)

Katselijat eivät yleensä ole pystyneet todistamaan, että heitä ärsyttänyt ohjelma perustuisi virheellisiin tietoihin, mutta katselijat samoin kuin äänestäjätkin perustavat toimintansa enemmän tunneärsykkeihin kuin järkeen. Monet hermostuvat jo nähdessään uutislähetyksissä mielenosoituskulkueen oli se miten pieni ja rauhallinen tahansa. Suurta levottomuutta herättävät sanat vallankumous, sosialismi ja sosialisointi, koska niillä on totuttu pelottelemaan ihmisiä jos vuosikymmeniä. Vallankumouksen tekijöidenkin etujen mukaista olisi ilmeisesti antaa kansalle paljon Peyton Placea ja suorittaa sillä välin vallankumous kaikessa rauhassa.

 

Ehdokkaita asetettaessa pelättiin monin paikoin, että kahden naisen asettaminen samalle vaalilistalle merkitsisi sitä, ettei kumpikaan tulisi valituksi. Epäilijät joutuivat kuitenkin häpeään. Kaksi naista tuli samalta listalta valituiksi paitsi Helsingistä, jossa näin on tapahtunut ennenkin, myös Uudeltamaalta ja Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä. Näyttää siis siltä, että naiset ovat alkaneet luottaa naiseen ja monessa tapauksessa häneen on luottanut mieskin.

Uusi eduskunta oikeistolaisineen, vennamolaisineen, naisineen  ja nuorineen on valittu ja voittojen ja tappioiden huuman jälkeen alkaa arki.

 

Uuden eduskunnan on valittava maalle hallitus eikä sen muodostaminen vaalitulosten perusteella tule olemaan helppo. Oikeuden ja kohtuuden mukaan hallitsemisen vastuuseen olisi asetettava voittajat. Vennamon kohdalla on syytä kuitenkin epäillä.

Vennamo haluaa pelata, hän ei tunne vastuuta oli hän hallituksessa tai ei. Vennamolaiset tulevat arvostelemaan, sättimään, vetoamaan ihmisten tunteisiin, lupaamaan kaikkea hyvää kaikille. Koska he ovat tällä alalla taitavia tulee heidän suosionsa ehkä vielä kasvamaan. Jossakin on tietenkin raja, mutta missä. Hymylehdellä on kaksi miljoonaa lukijaa.

 

Olen pessimistinen, mutta onhan siihen syytäkin, kun edessä on vaalitulokset ja takana valvottu yö.

Mutta ollaan ja katsotaan jos vaikka huomenna jostakin pilven takaa aurinko hieman pilkahtaisi.