Rouva Koiviston päiväkirja: ”Äitii, kello on jo kolme! Oletko muistanut käydä kaupassa, ettei taas jäädä ilman päivällistä?”
Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. Osa 9: Perheenemäntien työ kotona on helpottunut, mutta ulkopuolinen paina kasvaa.
Tellervo Koiviston 9. pakina, Suomen Kuvalehti numero 50/1968.
Paavo Rovaniemeltä käväisi Helsingissä ja tuli tapansa mukaan tänne iltaa istumaan. Puhuttiin pitkään Lapin vaikeuksista, nykyisistä ja tulevista. Muuttoliikettä etelään pidettiin todennäköisenä, vaikka haittapuolensa silläkin on.
Paavo väitti muun muassa, että eteläsuomalaiset eivät kehityssuunnitelmia laatiessaan ota riittävästi huomioon pohjoissuomalaisten huonoa sopeutumiskykyä. Sanoin että eteläsuomalaiselle on tuskin tullut mieleenkään houkutella yli yhdeksänkymmentävuotiasta kotiseudultaan, mutta rovaniemeläiset sen sijaan yrittävät siirtää joulupukin, joka ainakin kolmesataa vuotta on asunut Korvatunturilla, Joulumaan supermoderniin ympäristöön.
Eikö silloin ajatella sopeutumisvaikeuksia? Paavo puolustautui väitteellä, että 300-vuotias joulupukki on vasta nuorukainen ja elää näin ollen parasta sopeutumiskauttaan. Tuohon en osannut sanoa mitään, kun en tilastollisen päätoimiston vuosikirjastakaan löytänyt mainintaa joulupukkien keski-iästä.
Perheenemäntien äänenkannattajan toimittaja kävi haastattelemassa. Valittelin kokopäiväperheenemäntien yhä ahdistetumpaa asemaa. Työ kotona on tosin helpottunut, mutta ulkopuolinen paina kasvaa. Mielipiteenmuokkaajat, toimittajat lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä eivät ole objektiivisia, koska he luonnollisesti katselevat asioita ansioäidin silmin.