Rouva Koivisto suomalaisia tapaamassa Göteborgissa: ”On täällä harrastustiloja, mutta ei me niissä käydä vaan diskossa”
Suomi-päivä on vain kerran vuodessa, miten kuluvat muut, kysyy Tellervo Koivisto. Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972.
Tellervo Koiviston 108. pakina, Suomen Kuvalehti numero 23/1971.
Göteborg, Ruotsin toiseksi suurin, Turun kummi ja muutenkin merkittävä kaupunki on 350-vuotias ja juhlii tapausta koko vuoden. Onnittelijoita saapuu joka suunnalta: Teuvo Aura Helsingistä, Väinö Leino Turusta ja Carl Gustaf Tukholmasta. Viimeksimainittu poikkesi matkallaan Volvon tehtaille ja kiteytti näkemänsä sen suuntaiseen lausuntoon, että leppoisaltahan tämä työtahti täällä näyttää. Työläiset kohahduttivat korviaan: asettuiko kruununprinssi tahallaan työnantajan puolelle vai eikö hän ole seurannut aikaansa, jotta tietäisi, että työläiset väittävät työtahtia hiostavaksi?
Göteborgin Volvossa samoin kuin muissa suurissa työpaikoissa on runsaasti suomalaisia. Koko kaupungissa heitä arvellaan olevan viitisentoista tuhatta. Lähikeskuksissa – Boråsissa, Trollhättanissa, Skövdessä – heitä on lisää niin että koko seudun suomalaismäärä nousee kymmeniin tuhansiin.
Kaupungin juhliessa historiaansa kokoontuivat suomalaiset helluntaina omaan juhlaansa Lisebergin huvipuistoon. Tästäkin juhlasta on tullut traditio, vietettiinhän sitä jo toisena peräkkäisenä vuotena. Juhlan takana ovat suomalaisseurat ja tietenkin Eric Borgström, suomalaisten ja erikoisesti turkulaisten auttaja jo sotavuosilta. Esiintyjät olivat emämaasta; turkulaisia, helsinkiläisiä, tamperelaisia ja koivistolaisia, kaikkia enemmän kuin pari. Ohjelman kulkua johti Tarva ja moni kaino hämälainen ja vieno karjalainen ”Kato Tarvahan se siinä!” tai ”Sillälailla, Tarva!”
”Jugoslaavit eivät juo, eivät ne kai osaakaan.”
Mutta Suomi-päivä on vain kerran vuodessa. Miten kuluvat muut pyhät? Miten viettää Göteborgin suomalainen vapaa-aikansa?
”Minusta sitä harrastamisen merkitystä korostetaan liiaksi”, sanoi Juhani Parviainen Volvosta. ”Meidän perhe viihtyy kotona Bergsjössä. On tuttavia, ruotsalaisiakin sitä mukaa kun kielitaito lisääntyy. Sunnuntaisin tehdään automatkoja, kesäloma vietetään Suomessa.”
”Käyn kalalla tuolla järvellä. Siellä sitä on monenlaista kun nuo ruotsalaiset eivät välitä makean veden kaloista, kertoo SKF:llä työskentelevä Lauri Valkonen omasta harrastuksestaan. Vaimo Marjatta osallistuu seurakuntatyöhön ja pitää pyhäkoulua hyvällä yleisömenestyksellä.” ”Mukava täällä Bergjössä on asua, luonto on lähellä, fasaani tulee ikkunaan heti kun kutsuu.”
”On täällä harrastustiloja, fritidsgård”, sanovat koululaiset Sirpa, Raili, Eija ja Tuula Bergsjöstä. ”Mutta ei me niissä käydä vaan diskossa. Pojat korjaavat iltaisin mopoja, nämä täällä asuvat. Mutta sitten, varsinkin viikonloppuisin tulee sellaista kauheaa sakkia jostakin muualta. Ne on niitä jotka asuvat parakeissa ja juovat kun niillä ei ole muuta tekemistä. Kyllä silloin hävettää olla suomalainen. Jugoslaavit eivät juo, eivät ne kai osaakaan.”
Suomalaisten osallistuminen ei ole kehuttavaa. Göteborgin suurimpienkin suomalaisseurojen – Finlandia Klubb ja Ka-Re – jäsenmäärä on pieni suomalaisten lukumäärään verrattuna. Nämä seurat ovat urheiluseuroja, mutta suurimman kannattajajoukon ne saavat järjestäessään lauantaisin tansseja.
”Tanssit ovat tärkeitä”, vakuuttavat järjestäjät. ”Yksinäiset tuottavat eniten vaikeuksia. Nuoret miehet asuvat parakeissa. Monet eivät haluakaan muuttaa niistä, koska vuokra on halpa ja seuraa on aina. Mutta vapaa-aika menee helposti ryyppäämiseksi ja siitä koituu muita hankaluuksia. Tansseissa he tapaavat tyttöjä ja tytön seurassa ollaan vähän siistimmin. Ja jos hyvin käy, seurustelu jatkuu, lopuksi lyödään hynttyyt yhteen ja parakki saa jäädä.”
Suomalaisseurat toivovat saavansa toimintaansa varten omia tiloja. Toivottavasti he siinä onnistuvat. Ja toivottavasti he onnistuvat aktivoimaan usein jöröt ja sulkeutueet finnet. Siirtolaisuus on ongelma Suomelle, se on sitä Ruotsille, mutta mitä suurimmassa määrin se on ongelma siirtolaiselle itselleen. Näistä ongelmista lisää seuraavalla kerralla.