Rouva Koivisto pohtii menneitä vuosia ministerin puolisona: ”Vaimojen mielipidettä ei yleensä kysytä silloin kuin miehestä tehdään ministeri”

Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. Osassa 67 kirjoittaja paljastaa, että pääministeri alkoi kasvattaa lomapartaa, josta tulikin harmaan vipevä.

Tellervo Koiviston 67. pakina, Suomen Kuvalehti numero 15/1970.

Toissa elokuussa olimme tuttaviemme kanssa lasikuituveneellä myrskyssä Suomenlahdella. Tilanne oli paitsi huomattavan epämukava myös vaarallinen. Jokainen manasi mielessään ajattelemattomuuttaan kun ei ollut tullut ottaneeksi selvää odotettavissa olevasta säästä. Muutaman tunnin uurastuksen jälkeen selvisimme maihin kaikella kunnialla. Saunoimme, saimme kuivaa yllemme ja menimme vaiteliaina nukkumaan. Seuraavana aamuna aloitti tuttavamme keskustelun: ”Oli se sentään hyvä ettemme sitä säätiedotusta kuunnelleet. Olisimme istua nököttäneet sisällä koko päivän. Nyt meillä sen sijaan on kerrottavana hurjia juttuja loppuiäksemme.” Olimme kaikki samaa mieltä.

 

Koiviston hallitus jättää eronpyyntönsä näinä päivinä. Ministerinä ja ministerin rouvana olo päättyy kohdaltamme tähän. Vaikka neljän vuoden aikana on tullut manattua ja ruikuteltua, on nyt rannan näkyessä oikeastaan vain tyytyväinen siihen että on saanut olla mukana.

Vaimojen mielipidettä ei yleensä kysytä silloin kuin miehestä tehdään ministeri. Tai jos kysytään niin vastaukseen ei suhtauduta tarpeellisella vakavuudella. Tämä on eittämättä maan etu, sillä tarvitseehan maa hallituksen vaikeinakin aikoina ja Suomessa aika on vaikea aina silloin kun hallitusta kasataan.