Rouva Koivisto haastattelee Mauno Koivistoa: Miksi nainen valittiin ministeriksi – entä saavatko naisministerit saunavuoron?
Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. Osassa 59 aiheena on demareiden ensimmäinen naisministeri Margit Eskman.
Tellervo Koiviston 59. pakina, Suomen Kuvalehti numero 6/1970.
Sos.dem.puolue hankki nimiinsä ensimmäisestä suomalaisesta naisministeristä koituvan kunnian. Miina Sillanpää oli merkittävä nainen, uranuurtaja monella alalla. Liiankin mittava kenties. Hallituslistoja katsellessa tulee nimittäin mieleen epäilys, että puolue on ministerinpaikkoja täyttäessään verrannut naisehdokkaita Miinaan ja koska mitta on ollut kohtuuton, ovat naiset Tyyne Leivo-Larssonia lukuunottamatta jääneet valtioneuvoston ulkopuolelle.
Naisten osuus eduskunnassa ei ole läheskään oikeassa suhteessa äänioikeutettujen sukupuolijakautumaan. Suurista puolueista sos.dem.puolueella on eniten naisedustajia, keskustapuolueella vähiten. Keskustapuolueen nainen on kuitenkin ollut useimmin ministerinä, mikä johtunee siitä, että puolue on ollut hallituksessa lähes yhtäjaksoisesti.
Syyt naisten syrjimiseen ovat suunnilleen samat politiikassa kuin työelämässäkin.
Tärkein lienee sidonnaisuus perheeseen; tämä on lähes ylivoimainen este nuorehkolle perheelliselle ei-helsinkiläiselle naispolitikoijalle. Puolueiden eri elimissä valtaa pitävät miehet suhtautuvat naisiin ennakkoluulolla. He eivät useinkaan tajua, että miesten ja naisten mahdollinen suhtautumistapojen erilaisuus ei oikeuta miestä pitämään naista vähempiarvoisena.
Mutta syytä on naisissakin ja heidän tavassaan suhtautua politiikkaan. Naiset on totutettu vaikenemaan seurakunnassa, tämä lienee perusta erillisille naisjärjestöille. Nainen ei rohkene mennä miesten mukaan, hän pysyttelee kaltaistensa, alempitasoisten (tämä ajattelutapa on naisten keskuudessa yleinen) parissa.
Naisjärjestöissä seurustellaan ja viihdytään, politiikka jää sivuseikaksi. Seurustelullakin on oikeutuksensa, mutta aktiivista politiikkaa ja poliitikkoja ei siten pystytä luomaan.
Sos.dem.puolue on toivottavasti lähtenyt muutoksen tielle valitessaan uudeksi edustajakseen hallitukseen kansanedustaja Margit Eskmanin. Nimitys näkyi olleen yllätys suurelle yleisölle: Miksi, Herra Asioita Läheltä Seurannut?
”Niillä, joiden käsitykset eduskunnan työstä ja edustajien aktiivisuudesta perustuvat eduskunnan istuntosalin tapahtumiin, ei voi olla oikeata kuvaa. Istuntosalissa käyttävät puheenvuoroja ryhmien edustajat ja sellaiset, jotka syystä tai toisesta ovat innostuneita puhumaan. Puheet on suunnattu valitsijakunnalle ja suurelle yleisölle. Varsinainen työskentely ei näy, se tehdään valiokunnissa. Kansanedustajan asema valiokunnissa ja komiteoissa kertoo hänen kyvyistään parhaiten. Margit Eskman on esim. valtivarainvaliokunnan jäsen, se osoittaa tovereiden luottamusta.”
Mistä aineksista hyvä naisministeri tehdään?
”Samoista kuin hyvä miespuolinenkin. Usein vedotaan pitkäaikaiseen kokemukseen. Nykyaikana sillä ei pitkälle selvitä. Hyvän kansanedustajan on tehtävä lujasti työtä, luettava loputon määrä ikäviä papereita, perehdyttävä asioihin jatkuvasti. Monet tyytyvät ilmoittautumaan hyvän asian kannattajiksi, tuomaan terveisiä kentältä, kiinnittämään huomiota epäkohtaan ja pesemään kätensä jonkin asian suhteen. Tämä ei riitä ministerille. Päätöksentekijän on nähtävä kokonaisuus ja kyettävä löytämään ratkaisu.”
Mitä esteitä naisen on nimitysasiaa eduskunnassa käsiteltäessä voitettava?
”Senioriteetti on eräs este. Nuoremman on valituksi tullakseen sivuutettava vanhemmat ja saatava ikätovereittensa kannatus. Naisen on lisäksi oltava erittäin fiksu, siksi suuret ovat ennakkoluulot.”
Valittiinko Eskman siksi, että haluttiin valita nainen vai siksi että haluttiin hyvä ministeri?
”Molemmat seikat ovat tärkeitä.”
Saavatko naisministerit oman saunavuoron?
”Mikäli he eivät nyt sitten lukeudu niihin naisten eristäytymispyrkimysten vastustajiin.”