Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Horjuuko EU:n kivijalka?

Mainos – Kirkkohallitus: Suurin uhka Euroopan unionille on, että sen yhteinen arvopohja rapautuu.
Blogit Rajalla 20.6.2018 06:55
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Suurin uhka Euroopan unionille (EU) on, että sen yhteinen arvopohja rapautuu. Tämän totesivat muun muassa pääministeri Juha Sipilä ja EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen  presidentti Sauli Niinistön koolle kutsumissa Kultarantakeskusteluissa. Tähän analyysiin on helppo yhtyä.

Alun perin EU oli arvoprojekti, joka perustui varsin kristillisille arvoille. Elettiin sodan jälkeistä aikaa, jolloin Euroopan johtajien peruskysymys oli rauhan säilyttäminen. Ns. perustajaisät olivat hurskaita katolilaisia, joiden arvot – rauha, ihmisoikeudet, demokratia, vapaus, uskonnonvapaus – nousivat kristilliseltä pohjalta.

EU:n historiassa joinakin aikoina juuret on unohdettu ja unionia on katsottu pääasiassa talouden ja vapaan liikkuvuuden näkökulmista. Nyt näyttää siltä, että isojen haasteiden keskellä arvokeskustelua aletaan taas kaivata. Viime aikoina suuria haasteita ovat olleet pakolaisuus, ilmastonmuutos, kansainvälisen poliittisen tilanteen polarisoituminen ja EU:n sisäiset jännitteet.

EU:n arvot ovat kyllä periaatteessa esitelty selkeästi vuonna 2007 solmitussa Lissabonin sopimuksessa. Unionin perustana olevia arvoja ovat  ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio, ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet sekä rauha. Käytäntö uhkaa kuitenkin poiketa kauas paperille kirjoitetuista arvoista.

Kirkot, Suomen luterilainen kirkko etunenässä, ovat aktiivisia toimijoita EU-asioissa. EU:n poliittinen eliittikin on viime aikoina herännyt siihen, että kirkkoja ja uskontojen edustajia tarvitaan Euroopassa osana kansalaisyhteiskuntaa. Euroopan ongelmia, esimerkiksi terroriuhkaan liittyviä haasteita ei pystytä ratkaisemaan, ellei uskontoja oteta mukaan.

Lissabonin sopimuksessa uskonnolliset yhteisöt onkin huomioitu perussopimustasolla (artikla 17). Sopimuksen mukaan unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa sekä käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua niiden kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän.

Euroopan kirkkojen konferenssi kokoaa eurooppalaisia luterilaisia, anglikaanisia ja ortodoksisia kirkkoja. Suomen luterilainen kirkko toimii EU-foorumeilla yhtäältä tämän järjestön kautta, toisaalta suoraan pitäen yhteyttä mm suomalaismeppeihin. Erittäin rakentavaan yhteistyötä on tehty myös Euroopan katolisia edustavan, EU-asioita seuraavan orgaanin kanssa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa.

EU:n syntyvaiheessa ”kantoraketin” polttoaineena olivat kristilliset arvot. Nyt näiden arvojen jäätyä osittain sivuun, on EU-raketti ollut vaarassa pudota kiertoradaltaan. Jos todella ollaan Sipilän ja Kataisen tapaan huolissaan EU:n arvokivijalan horjumisesta, kutsutaan myös kirkot ja muut uskonnot mukaan lujittamaan EU:n arvopohjaa.

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä

 

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.