Horjuuko EU:n kivijalka?

Mainos – Kirkkohallitus: Suurin uhka Euroopan unionille on, että sen yhteinen arvopohja rapautuu.

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suurin uhka Euroopan unionille (EU) on, että sen yhteinen arvopohja rapautuu. Tämän totesivat muun muassa pääministeri Juha Sipilä ja EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen  presidentti Sauli Niinistön koolle kutsumissa Kultarantakeskusteluissa. Tähän analyysiin on helppo yhtyä.

Alun perin EU oli arvoprojekti, joka perustui varsin kristillisille arvoille. Elettiin sodan jälkeistä aikaa, jolloin Euroopan johtajien peruskysymys oli rauhan säilyttäminen. Ns. perustajaisät olivat hurskaita katolilaisia, joiden arvot – rauha, ihmisoikeudet, demokratia, vapaus, uskonnonvapaus – nousivat kristilliseltä pohjalta.

EU:n historiassa joinakin aikoina juuret on unohdettu ja unionia on katsottu pääasiassa talouden ja vapaan liikkuvuuden näkökulmista. Nyt näyttää siltä, että isojen haasteiden keskellä arvokeskustelua aletaan taas kaivata. Viime aikoina suuria haasteita ovat olleet pakolaisuus, ilmastonmuutos, kansainvälisen poliittisen tilanteen polarisoituminen ja EU:n sisäiset jännitteet.

EU:n arvot ovat kyllä periaatteessa esitelty selkeästi vuonna 2007 solmitussa Lissabonin sopimuksessa. Unionin perustana olevia arvoja ovat  ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio, ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet sekä rauha. Käytäntö uhkaa kuitenkin poiketa kauas paperille kirjoitetuista arvoista.

Kirkot, Suomen luterilainen kirkko etunenässä, ovat aktiivisia toimijoita EU-asioissa. EU:n poliittinen eliittikin on viime aikoina herännyt siihen, että kirkkoja ja uskontojen edustajia tarvitaan Euroopassa osana kansalaisyhteiskuntaa. Euroopan ongelmia, esimerkiksi terroriuhkaan liittyviä haasteita ei pystytä ratkaisemaan, ellei uskontoja oteta mukaan.

Lissabonin sopimuksessa uskonnolliset yhteisöt onkin huomioitu perussopimustasolla (artikla 17). Sopimuksen mukaan unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa sekä käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua niiden kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän.

Euroopan kirkkojen konferenssi kokoaa eurooppalaisia luterilaisia, anglikaanisia ja ortodoksisia kirkkoja. Suomen luterilainen kirkko toimii EU-foorumeilla yhtäältä tämän järjestön kautta, toisaalta suoraan pitäen yhteyttä mm suomalaismeppeihin. Erittäin rakentavaan yhteistyötä on tehty myös Euroopan katolisia edustavan, EU-asioita seuraavan orgaanin kanssa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa.

EU:n syntyvaiheessa ”kantoraketin” polttoaineena olivat kristilliset arvot. Nyt näiden arvojen jäätyä osittain sivuun, on EU-raketti ollut vaarassa pudota kiertoradaltaan. Jos todella ollaan Sipilän ja Kataisen tapaan huolissaan EU:n arvokivijalan horjumisesta, kutsutaan myös kirkot ja muut uskonnot mukaan lujittamaan EU:n arvopohjaa.

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä