Leikkivässä työyhteisössä työ sujuu leikiten

Leikkiminen on yleismaailmallinen ilmiö, ihmiset leikkivät kaikkialla maailmassa. Leikin kuvaaminen on kuitenkin vaikeaa. Yksi leikin tunnuspiirteistä on sen vapaaehtoisuus. Leikkiin ei voida pakottaa. Leikillä on omat sääntönsä, ja se tempaa mukaansa mielikuvituksen ja yhdessä tekemisen maailmaan.

Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua ja oppia. Leikissä voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Leikki valloittaa kaikenikäisiä. Rippikouluikäinen tempautuu mukaan leikin maailmaan sitä mukaa kun luottamus ryhmässä lisääntyy, ja nuoret oppivat tuntemaan toisensa.

Leikkivä ihminen on luova. Hän kykenee kuvittelemaan, heittäytymään ja ottamaan erilaisia rooleja. Uudet innovaatiot, ajattelutavat, jopa tieteelliset läpimurrot edellyttävät, että totutusta irrottaudutaan ja uuteen heittäydytään ilman tarkkaa tietoa siitä, mihin päädytään. Albert Einstein leikitteli ajatuksella, miltä tuntuisi ratsastaa valonsäteellä, miltä maailma näyttäisi siitä perspektiivistä – ja tämän leikittelyn lopputulemana kehitti suhteellisuusteoriansa.

Välillä on elämästä leikki kaukana. Silloin energiamme suuntautuu selviytymiseen tai entistä pahempien asioiden välttämiseen. Joskus huomaamme, kuinka lähellä itku ja nauru ovat toisiaan. Huumorin viljely on aikuisten leikkiä, ja joskus vaikeista asioista saa paremmin otetta lähestymällä niitä huumorin keinoin.

Leikin hyödyt hyvinvoinnin kohentajana ja mielihyvän tuottajana tiedetään. Silti meiltä helposti katoaa taito olla rohkeasti utelias. Pelkäämme epäonnistumista, nolostelemme, pidämme kiinni tiukasti totutuista toimintatavoistamme ja kontrolloimme niin itseämme kuin muitakin.

Työ saattaa olla meille leikin vastakohta: teemme työmme, koska siitä meille maksetaan. Teemme sen, mitä täytyy tehdä. Silti uskon, että monille meistä työhön liittyy innostavia, palkitsevia ja motivoivia asioita. Työ palkitsee meitä sisäisesti. Tunnemme tekevämme työtä, jolla on merkitystä.

Mitä enemmän työmme on leikinkaltaista, sitä monipuolisempia tuloksia työ tuottaa, ja sitä paremmin työntekijät voivat.

Työyhteisö voisi olla leikin yhteisö?

Työn leikinkaltaisuus on vahvaa sisäistä motivaatiota omaan tekemiseen. Asioita, jotka palkitsevat niiden itsensä vuoksi. Leikinkaltaisessa työssä kaikkea ei tarvitse hallita. Saa luvan perästä erehtyä ja kokeilla.

Leikki vaatii läsnäoloa, antautumista ja vuorovaikutusta. Yksinkin voi leikkiä, mutta leikin olemus on yhteisöllisessä toiminnassa. Et voi oikeasti leikkiä lapsen kanssa ja samanaikaisesti somettaa. Et voi myöskään työssäsi olla läsnä monessa paikassa ja asiassa samanaikaisesti.

Leikkivä työyhteisö noudattaa leikin sääntöjä: kaikki otetaan mukaan, ketään ei nolata, kukaan ei menesty toisten kustannuksella. Tehtävät ovat erilaisia, mutta ihmiset tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia.

Työyhteisö voi hyvin, kun se laulaa, leikkii, tanssii ja hurvittelee. Tällainen yhteisö jaksaa kohdata myös työn kuormittavuuden ja toistettavien asioiden tylsyyden. Leikkivässä työyhteisössä myös kuunnellaan toisten huolia ja murheita, ne ovat tärkeämpiä kuin norminmittainen kahvitauko. Leikkivässä yhteisössä vallitsee lapsenkaltainen luottamus siihen, että ihminen haluaa toiselle ihmiselle hyvää. Leikkivässä yhteisössä saa olla heikko ja tuen tarpeessa.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Kenties, mutta varmaa on, että leikkivä lapsi sisältämme ei ole kadonnut minnekään. Kun annat sisäiselle lapselle tilaa, vahvistat koko persoonaasi ja olemustasi. Kun löydät työstäsi leikin elementtejä, nautit työstäsi enemmän.

Voi olla, että se taivas, josta Jeesus puhui, onkin suuri leikkikenttä.