Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Uskonnolliset ääriliikkeet kylvävät pelkoa

Blogit Rajalla 21.3.2018 08:18
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Uskonnollistan ääriliikkeiden nousu uhkaa etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä eri puolilla maailmaa. Monille uskonnollisen ekstremismin synonyymi on poliittinen islamismi, mutta se on vain yksi osa laajempaa, monia uskontoja koskevaa ilmiötä. Erityisen vaarallinen yhtälö vähemmistöjen kannalta on uskonnollisen ääriliikehdinnän ja nationalismin liitto.

Helsingin sanomat (11.3.2018) kertoi Intiassa viime vuosina voimakkaasti nousseesta radikaalista hindunationalismista. Hindunationalismin nousu voimistui vuoden 2014 parlamenttivaaleissa.

Vaalien voittaja, pääministeriksi noussut Narendra Modi lupasi vaalien alla monen muuan asian lisäksi, että Intian hindujen ei kuulu enää nöyrtyä minkään muun uskonnon edessä. Tämä on merkinnyt vaikeita vuosia sekä Intian kristityille että muslimeille.

On sanottu, että viime vuosi oli Intian kristityille hankalin kautta historian. Vaikka kristinusko on Intiassa vähemmistöuskonto, sen historia on pitkä. Legendan mukaan se olisi tullut apostoli Tuomaan mukana Intiaan jo ensimmäisellä vuosisadalla.

Joka tapauksessa kristillinen kirkko on perustettu Etelä-Intiaan viimeistään kolmannella vuosisadalla. Monelle tulee yllätyksenä myös se tieto, että Intiassa on lukumääräisesti enemmän luterilaisia kuin Suomessa.

Intian nykyinen valtapuolue BJP (Bharatiya Janata Party) edustaa poliittista hindunationalismia. Se on levittänyt hinduideologiaa median ja oppikirjojen välityksellä.

HS:n haastattelema katolinen pappi, isä Anthony Francis, toteaa, että Intiassa on periaatteessa uskonnonvapaus, mutta ei käytännössä. Isä Francisin kirkko poltettiin muutama vuosi sitten. Kirkon polttajaa ei koskaan saatu kiinni, sillä poliisi tutkii tämän kaltaisia asioita laiskasti.

Toinen esimerkki tulee Myanmarista, missä radikalisoituneet buddhalaiset vainoavat etnistä ja uskonnollista vähemmistöä, rohingyoja, jotka ovat uskonnoltaan muslimeja. Myös vähemmistönä elävät kristityt ovat joutuneet Myanmarissa väkivaltaisten vainojen kohteeksi.

Myanmarissa buddhalaisten ja muslimien väliset kireät suhteet ovat kärjistyneet etnisiksi puhdistuksiksi, joiden seurauksena rohingyat on suljettu pakolaisleireihin ja aidattuihin kyliin. 

Onko sitten kristinuskolla puhtaat jauhot pussissa? Myös kristinuskolla on pimeä historiansa uskonsotineen ja ristiretkineen. Mitään niiden kaltaista väkivaltaista kristinuskon muotoa ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.

Äärimmäisyysajatteluun taipuvainen fundamentalismi ei ole kuitenkaan vieras myöskään globaalille kristinuskolle. Tämä näkyy esimerkiksi Afrikassa, missä rahankeruuseen keskittyvät äärikarismaattiset saarnaajat lisäävät vaikutusvaltaansa köyhän kansan kustannuksella ja kalastavat jäseniä perinteisiltä kirkoilta. Silti tämäkään ei ole verrattavissa Intian ja Myanmarin kaltaiseen vähemmistöjen ahtaalle ajamiseen.

Uskonnolliset ääriliikkeet yhdistettynä nationalismiin aiheuttaa levottomuutta ja kärsimystä eri puolilla maailmaa. Mikään uskonto ei ole – ainakaan historian katsannossa – vapaa syyllisyydestä.

Isä Anthony Intiasta pistää ilmiön mittasuhteisiin toteamalla, että enemmistö intialaisista on maltillisia ihmisiä. Intiassa kristittyjä vastaan hyökkäävät ovat pieniä ääriryhmiä. Nämä pienet ryhmät ympäri maailmaa käyttävät valtaa kylvämällä pelkoa ja turvattomuutta ympärilleen.

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.