Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kohti lapsiystävällisempää Suomea

Blogit Rajalla 12.3.2018 14:25
Jarmo Kokkonen
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.

Esikoisemme syntyi 1993, silloisen laman syvimpään vaiheeseen. Vaimoni ja minä olimme opiskelijoita, mutta lapsen saamiseen ei liittynyt taloudellista huolta. Saimme opintorahaa ja -lainaa, lapsilisää, kotihoidontukea, vieläpä kaupungilta ns. vaippalisää. Emme silloin aavistaneet, että lähes jokainen vuosi tuon jälkeen merkitsisi yhteiskunnan tuen vähenemistä lapsiperheille. Esimerkiksi kotihoidon tukea on supistettu useaan otteeseen 1990-luvun puolen välin jälkeen.

Perheiden talouden näkökulmasta ei ole yllättävää, että syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin. Lapsettomaksi jääminen on Suomessa yleisempää kuin missään muussa Pohjoismaassa. Väkilukumme tosin kasvaa niukasti, mutta maahanmuuton ansiosta.

Lapsiin halutaan panostaa yhä enemmän, mutta vanhempainvapaiden korvaustaso on Pohjoismaiden alhaisin. Vapaiden joustavuus on myös vähäistä, mihin äsken hyllytetyssä perhevapaauudistuksessa kiinnitettiin paljon huomiota. Kun seuraava hallitus tarttuu perhevapaiden uudistamiseen, ovat toivottavasti perheiden erilaisuuden ymmärtäminen ja vapaiden joustavuus uudistamisen ytimessä.

Tutkijat ja asiantuntijat ovat alati erimielisiä siitä, onko pienten lasten paras paikka kotona vai kunnan varhaiskasvatuksessa. Helpointa olisi jättää päätösvalta kokonaan vanhemmille, useimmiten he tietävät parhaiten, mikä on lapselle parasta. Yhteiskunnan tehtävä on aktiivisesti etsiä perheen arkea helpottavia käytäntöjä. Esimerkiksi mielekäs osa-aikatyö tukisi jaksamista sekä kotona että töissä.

Monille nuorille aikuisille vanhemmuus näyttäytyy vaativana elämänvaiheena, jossa ei ole riittävästi sijaa omalle elämälle. Yhä useampi valitsee vapaaehtoisesti lapsettomuuden. Toisaalta monet lapsettomat miehet haluaisivat perustaa perheen, mutta eivät menesty parisuhdemarkkinoilla. Vähemmän koulutetut miehet jäävät lapsettomiksi ja parisuhteen ulkopuolelle selvästi muita miehiä useammin. Naisilla taas lapsettomia ja parisuhteen ulkopuolella eläviä on lukumääräisesti enemmän korkeasti koulutetuissa. Lapsettomilla nuorilla aikuisilla on yleisesti vain vähän myönteisiä mielikuvia pienten lasten kanssa elämisestä. Suomi ei näyttäydy lapsiystävällisenä maana.

Nuoret aikuiset tänään tuskin ovat mukavuudenhakuisempia tai urakeskeisempiä kuin aikaisemminkaan. Pikemminkin päinvastoin: perheen perustaminen on yhä harkitumpaa. Toisin kuin vielä 90-luvulla, koulutus tai tutkinto ei ole minkäänlainen tae työpaikasta. Vasta neljännen lapsemme hoitovapaan jälkeen vaimoni sai vakituista työtä. Työmarkkinoilla kysytään monipuolista osaamista. Pitkien koulutuspolkujen keskellä perheen perustaminen vaatii rohkeutta.

Taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden ohella sekä yhteiskunnan että kansalaisen valintojen pohjalla ovat arvot. Ne kertovat, mikä on tärkeää ja mitä kannattaa tavoitella. Lapsia ei hankita, vaan saadaan. Kun lapsi ja lapsuus otetaan todesta, lapsi ei ole kuluerä eikä huoltosuhteen paikkaaja. Lapsuus ei ole välivaihe, vaan itsessään tärkeää ja ainutlaatuista. Lapsiystävällisessä Suomessa lapset ovat aarteita, ihmeitä ja lahjoja.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.