Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Hauraiden kirkko

Blogit Rajalla 27.2.2018 06:07
Riitta Kuusi
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.

Kenen kirkko Suomen evankelisluterilainen kirkko on? Kirkon verkkosivujen mukaan se on ekopaastoajien, naispappien, Yhteisvastuukeräyksen, tasa-arvon ja sisällissodan muistelijoiden kirkko – ja ainakin torstaina myös arkkipiispan kirkko. Tunnistatko, missä sinun paikkasi on tässä kirkossa? Edellä olevan listan pohjalta voisi jatkaa pohdintaa.

Kirkossa eletään eri kalenterin mukaan kuin ympäröivässä yhteiskunnassa. Kirkossa käytetään kirkkovuosikalenteria, nyt on pääsiäistä edeltävä paastonaika. Sen tähden nyt puhutaan ekopaastosta.

Kirkko on sukupuolittunut, edelleen puhumme naispapeista, joita kirkossamme on ollut – jo tai vasta – 30 vuotta. – Ja tietenkin kirkossa puhutaan sukupuolista muissakin suhteissa.

Kirkossa koetaan vastuuta niistä ihmistä, joilla on vähemmän. Vahva merkki tästä on vuosittain toistuva Yhteisvastuukeräys, jolla kerätään varoja sekä kotimaiseen että ulkomaiseen kohteeseen.

Samanaikaisesti kirkossa halutaan vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja politiikkaan. ”Perusturvan korottaminen vaatii poliittisia päätöksiä. Siten myös nälkä on viime kädessä poliittinen valinta. Siksi sanomamme on: nälkää ei tule nähdä, mutta nälkä tulee nähdä!” Näin vedotaan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle jätetyssä Yhteisvastuukeräyksen Nälkä-työryhmän kannanotossa.

Kirkossa painiskellaan tasa-arvon kanssa. Perusteina kirkon uudelle tasa-arvopalkinnolle ovat sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, eettisten arvojen vahvistaminen ihmisten ja ihmisryhmien tasa-arvoisessa kohtelussa sekä inhimillisyyttä ja ihmisen arvoa edistävä, pitkäjänteinen työ tai uusi innovaatio tasa-arvokysymyksissä. Palkinnolla halutaan tukea erityisesti heitä, jotka eniten kärsivät epätasa-arvosta ja sen seurauksista.

– On mielenkiintoista nähdä, keitä ovat nämä ihmiset, jotka ”eniten kärsivät epätasa-arvosta ja sen seurauksista”. Minulle näyttäytyy tässä melkoinen joukko ihmisiä. Monet vammaiset ihmiset, joiden elämisen edellytykset ovat viime vuosina heikentyneet siitä huolimatta, että maamme on ratifioinut ja siten sitoutunut YK:n sopimukseen vammaisten ihmisten oikeuksista. – Ikään kuin vammaisia ihmisiä koskisivat erilaiset ihmisoikeudet kuin muita ihmisiä. – Vanhukset, joiden elämä on yksinäistä, jotka tarvitsisivat monenlaista apua selviytyäkseen jokapäiväisistä askareista, jotka tarvitsisivat lähelleen ihmisiä! Maahamme pakolaisina tulleet ihmiset, joita kotimaassa vainotaan ja joiden kotimaassa soditaan. Heillä on samanlainen oikeus saada elää turvassa kuin jokaisella meidän maassamme syntyneellä ihmisellä. Työttömät, jotka maksavat siitä, että muut saavat yhteisestä leivästä isomman osan.

Viime vuonna juhlistimme Suomen itsenäisyyden 100 vuotta. Tänä vuonna muistelemme sitä, kuinka kivuliaasti itsenäisen Suomen elämä alkoi. Muistissamme on yhteisen historiamme jäljet. Sodalla, väkivallalla ja nälällä on pitkä muisti. Sitä ei saa unohtaa eikä väheksyä.

Kenen kirkko on tämä Evankelisluterilainen kirkko Suomessa vuonna 2018? Päättäjien, piispojen, pappien, vahvojen vai hauraiden ihmisten kirkko?

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.