Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Suorittamisen sijaan sydämen joulu?

Blogit Rajalla 19.12.2017 15:27
Susanna Merikanto-Timonen
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen. Ja sanaton on sydämeni kieli”

Suomalainen joulu on antamisen aikaa, jolloin suurin osa meistä noudattaa perinteitä, hiljentyy ja rauhoittuu viettämään aikaa lähimmäistensä kanssa, riippumatta asuinmaastaan. Minkälaista joulunaikaa sinä vietät? Kuvaako sitä suorittaminen ja tiukat aikataulut vai jokin edellä mainituista? Osalle meistä joulumieli voi jäädä vain toiveeksi ja joulurauha toteutumatta, kun joulusta pääasiassa muodostuu suoritus niin itseä, kodin siisteyttä, puolisoa, lapsia, sukulaisiakohtaan, ”on pakko tehdä”- listoineen. Jouluun saattaa myös liittyä kipeitä muistoja, pelkoja tai syvää yksinäisyyttä.

Joulun odotus alkaa ensimmäisestä adventista. Ulkosuomalaisena perinteiden merkitys vahvistuu, sillä suomalainen joulu ei tule ulkomaille valmiina, vaan sen eteen pitää nähdä hieman enemmän vaivaa. Asuessani Saksassa joulun valmistelut aloitettiin tilaamalla hyvissä ajoin paikallisesta lihakaupasta suomalainen joulukinkku. Lihakauppias oli aluksi hieman hämmentynyt siitä, että tilasimme kahdeksan kilon kinkun vain perheellemme. Hän oletti, että meillä olisi suuremmankin joukon juhlat. Kun saatavilla ei ollut laatikoita tai rosollia, tehtiin ne alusta lähtien itse. Oli mahtavaa tehdä yhdessä muiden äitien kanssa joululaatikoita, kunhan oli ensin löytänyt tarvittavat tarvikkeet kuten lanttua. Yhdessä myös rypytimme satoja karjalanpiirakoita joulumyyjäisiin. Näin saimme kerättyä varoja seuraavan vuoden Suomi-koulun ja ulkosuomalaisseurakunnan toimintaan. Yhdessä tekeminen loi joulumieltä ja hitusen historian tuntua.

Kristinuskon mukaan joululahjaperinne on syntynyt Itämään tietäjien vastasyntyneelle Jeesus-lapselle tuomien lahjojen myötä. Joulukuusen koristeetkin ovat symboloineet joulun lahjoja. Oletko miettinyt, mikä on sinun motiivisi ostaa joululahjoja? Minkälainen olisi sinun näköisesi sydämen lahja? Voisitko tänä vuonna antaa lahjaksi lähimmäisillesi aikaasi, pyyteettömästi, toista ajatellen, hänen ehdoillaan. Sillä joululahjan ei pitäisi olla itsetarkoitus vaan lahjan kautta välittämäsi sanoman. Me suomalaiset olemme myös tehokkaita joulukorttien lähettäjiä. Tiesitkö, että Suomessa lähetetään 50 miljoonaa joulukorttia. Mitäpä jos tänä vuonna soittaisitkin kaikille niille, joille lähettäisit joulukortin, kiireettömästi ja toisesta kiinnostuen.

Joululaulujen tarkoituksena oli alun perin tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi. Muistelen itse, löysinkö sydämeeni joulun, kun juonsin Kauneimpia Joululauluja Washington DC:ssä tai Phuketissa? Washingtonissa kirkko oli aivan täynnä ulkosuomalaisia, meitä jotka keräännymme vuosittain eri puolilla maailmaa laulamaan omalla äidinkielellämme tuttuja joululauluja. Kuinka lähellä olin tuota sydämen tunnetta, kun kyyneleet valuivat poskillani laulaessani ”Varpunen Jouluaamuna”? Tuossa Topeliuksen runossa, pieni tyttö ruokkii kiitollista varpusta, jonka todellinen identiteetti paljastuu viimeisessä säkeistössä. Lintu onkin tytön varhain menehtynyt enkeliksi muuttunut veli. Kyyneleeni taisivat olla kiitollisuuden ja kaipuun kyyneleitä heitä kohtaan, jotka olen hyvästellyt väliaikaisesti tai kokonaan. Sillä, jouluna olisi hyvä olla lähellä rakkaitaan.

Yksi konkreettinen hetki, jolloin itselleni muodostuu joulun tunne, on kun hiljennymme kuuntelemaan netin välityksellä joulurauhan julistusta Suomen Turusta. Perinteistä kiinni pitäminen auttaa kauempanakin. Varmimmin tunnen sydämessäni joulun silloin, kun aattona, joulukirkon jälkeen, olen lähimmäisteni ympäröimänä, ilman kiirettä, ilman suorittamista, ilman kännyköitä. Siihen tunteeseen on helppo palata myohemminkin.

Sillä kaiken suorittamisen ja kiireen keskellä, on hyvä muistaa, että joulu on ennen kaikkea kristillinen juhla, jokaiselle. Se on Jeesuksen syntymäjuhla (nimi Jeesus tarkoittaa suomeksi Vapahtajaa, häntä, joka auttaa, vapauttaa, tekee autuaaksi ja koituu kaikkien pelastukseksi). Toivon, että myös sinä löydät itsellesi sopivan sydämen joulun, ehkä joululauluista, ehkä toisen muistamisesta, yhdessä syömisestä tai hiljentymisestä joulun sanoman äärelle.

Rauhallista joulua Sinulle ja rakkaillesi!

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.