Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Opintomatkalla Tansaniassa

Blogit Rajalla 24.10.2017 17:55
Riitta Kuusi
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.

Kävin Tansaniassa. Näin antilooppeja, norsuja, pitkäkaulaisia kirahveja, muutamia leijonia, virtahepoja, krokotiileja, värikkäitä lintuja, isoja puhvelilaumoja, seeproja, puunoksalla lepäävän leopardin ja puun oksalle kiertyneen python-käärmeen ja tietenkin toisiaan rapsuttavia apinoita.

Onneksi nuo eläimet olivat turvallisen kaukana, norsunpoikanen lähimpänä rapsuttamassa selkäänsä safarimajani ruokokaton räystääseen. Onneksi en pimeässä nähnyt norsuja enkä tajunnut, mistä oli kyse, vaan nukuin kaikessa rauhassa hyeenan haukahteluihin. Vasta seuraavana aamuna näin töppöjalkojen jäljet sängynpäädyn kohdalla majan ulkopuolella.

Varsinaisena matkakohteena tosin olivat Mwangan ja Njomben kuurojenkoulut. Molemmat ovat Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon kouluja, Mwangassa on alakoulu, Njombessa on sekä alakoulu että yläkoulu. Njomben koulu on rakennettu suomalaisten kehitysyhteistyön tuella. Mwangan kuurojenkoulussa on 120 oppilasta, Njombessa alakoulussa on 140 ja yläkoulussa 115 oppilasta. Koulut ovat sisäoppilaitoksia, kuten monet muutkin Tansanian kouluista.

Mitä opin? Tansania on kaunis, karu ja suuri maa, jossa on kymmenen kertaa niin paljon ihmisiä kuin Suomessa. Tansaniassa on pitkät matkat ja pääosin huonot tiet, joita kuitenkin voi ajaa autolla kuivana aikana. – Voin vain kuvitella millaisessa kunnossa tiet ovat sadeaikana. –

Tansaniassa on oikeasti villieläimiä, paljon ihmisiä, karjalaumoja paimenineen, kaupustelijoita joka paikassa, paljon vuoria… Siellä on todella kuuma tai 2000 metrin korkeudella Njombessa kuin Suomen kesä, aamulla sankka sumu, päivällä parikymmentä astetta ja yöllä toinenkin peitto tarpeen.

Opin myös sen, että opettajan ammatti ei ole arvostettu ja sen tähden huonosti palkattu. Opettajat eivät osaa kovin hyvin viittomakieltä, koska he eivät ole itse valinneet työpaikakseen kuurojenkoulua. Kuurojenkoulujen oppilaat joutuvat opiskelemaan alakoulussa swahilin kielellä ja yläkoulussa englanninkielellä. Myös päättökokeet pitää suorittaa englanninkielellä, vain muutamat läpäisevät kokeet. Eikä tilanne ole paljon parempi muissakaan kouluissa.

Opin myös, että vesi on kallisarvoista ja perinteiset vessat vaativat hyvää koordinaatiokykyä! Matkustamiseen on suhtauduttava huumorilla ja rennosti, parin viikon aikana vietimme autoissa noin 100 tuntia ja teimme matkaa 3 300 kilometriä.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.