Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Perhevapaita uudistettaessa lapsen ja vanhemmuuden näkökulmat ovat ensisijaisia

Blogit Rajalla 6.10.2017 14:43
Jarmo Kokkonen
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.

Hallitus käynnistää tänä syksynä perhevapaauudistuksen. Uuden mallin on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alusta. Tukijärjestelmää yksinkertaistetaan, sukupuolten tasa-arvoa työelämässä vahvistetaan ja varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään.

Nämä tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia. Myönteistä on myös se, että jo päätetty varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen kohdentuu erityisesti pieni- ja keskituloisiin perheisiin sekä monilapsisiin perheisiin. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan perheiden tasa-arvoista kohtelua ja tuetaan suomalaista hyvinvointia.

Mittavaan uudistustyöhön liittyvässä julkisessa keskustelussa painottuvat vahvasti työllistymisen ja talouden näkökulmat. Liian vähälle on jäänyt perhe-elämän tärkein ulottuvuus: lapsen ja vanhemmuuden näkökulmat. Rakkaus tekee perheen, ei juridiikka, asumisjärjestely tai perhemuoto.  

Lapsen etu lähtökohtana on arvovalinta. Samalla se on luovuttamaton osa kirkon olemusta ja kristillistä uskoa: ”Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta”. Hyvää lapsuutta ei voi mitata euroilla, bruttokansantuotteella tai työllisyysasteella. Sen sijaan hyvä vanhemmuus ja hyvä lapsuus kuuluvat yhteen ja luovat toisensa.

Talouden, työllisyyden ja tasa-arvotoiveiden vuoksi äitejä kannustetaan nykyistä nopeammin töihin lapsen syntymän jälkeen. Joillekin äidille tämä voi toimia hyvin, mutta toisessa perheessä lapsen paras voi vaatia muuta. Lapset ovat keskenään erilaisia. Joku tarvitsee paljon aktiivisuutta, toinen enemmän turvaa ja rauhaa. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa ja tämän tarpeet yleensä parhaiten. Yhteiskunnan tulee tukea vanhempia tekemään oman lapsensa edun mukaisia valintoja.

Yhteiskunnan tulee mahdollistaa sellainen perhevapaajärjestelmä, joka auttaa vanhempia järjestämään lapsilleen turvallisen ja rakastavan kasvuympäristön. Pyrkimys hoivavastuun jakautumiseen molemmille vanhemmille on kannatettava. Kiintymyssuhteen ja luottamuksen rakentuminen sekä äidin että isän kanssa on selkeästi lapsen etu. En tunne yhtään isää, joka katuisi sitä, että on viettänyt paljon aikaa lapsensa kanssa tämän ollessa pieni.

Pitkät, selkeät työurat ovat yhä harvinaisempia. Osa vanhemmista on säännöllisessä kokopäivätyössä, mutta hyvin moni opiskelee, on osa-aikatyössä, silpputöissä tai pätkätöissä. Opiskelu ja työelämä lomittuvat toistensa sisään. Joustavuus perhevapaiden valinnoissa tarkoittaa äiti- ja isäkuukausien lisäksi esimerkiksi mahdollisuutta käyttää vapaita useammassa jaksossa, pitää vapaita yhdessä, pitää vapaata osa-aikaisena tai mahdollisuutta siirtää vapaata myöhempään ajankohtaan. Parhaimmillaan perhevapaita voisi käyttää myös myöhemmässä vaiheessa lapsuutta aina kouluikään saakka.

Mikäli tietyt kuukaudet korvamerkitään toiselle vanhemmista, on tärkeää silloinkin sallia jouston mahdollisuus. Väestöliiton perhebarometrien 2010 ja 2014 mukaan suomalaiset lapsiperheiden vanhemmat toivovat eniten juuri sitä, että työn ja perheen yhdistämiseen tulisi lisää joustoja. Näin toimien yhteiskunta parhaiten kunnioittaa perhettä, vanhemmuutta ja ennen kaikkea lapsen etua.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.