Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Työttömyysviidakosta räätälöidyille työllisyyspoluille: kolme ongelmaa ja ratkaisua 

Blogit Rajalla 26.9.2017 19:15
Kari Latvus
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.

Lisää tukea

Taloussanomat otsikoi (20.9.2017) opettajan hukanneen työttömyyskorvauksestaan 2000€, koska digitaalinen systeemi teki tepposensa. Vastaavia tapauksia on ehkä tuhansia ja siksi ministeri Lindström kehotti työttömiä skarppaamaan digitaalisten välineiden käyttöä. Tämä on vain yksi esimerkki vaille riittävää tukea jääneestä työttömästä työnhakijasta.

Apua ja tukea on tarjolla vähän ja moni työttömäksi jäänyt tuskailee yksin pulmiensa kanssa. 

Ratkaisu 1: työttömät tarvitsevat selkeästi lisää ohjausta, tukea ja kannustusta. Usein vertaistuki toimii hyvin, mutta se ei riitä. Tarvitaan lisää hyvällä asenteella toimivia valmentajat. Osalta puuttuvat kuitenkin kaikenlaiset tukiverkot. 
Kuka ja ketkä tarjoavat tukea?

Valvonta ja sparraus erilleen

Tukea, ohjausta ja sparrausta siis tarvitaan, mutta työttömän kokemusmaailma kertoo valvonnasta, kyttäämisestä ja epäilyn kulttuurista. Vanha työkkärin aikainen perinne sisälsi kaksoisroolin: valvottiin työtöntä ja annettiin samalla ohjausta työllistymispolkuun. Nämä kaksi tehtävää tulee kuitenkin ajaa tiukasti erilleen. Valvokoon te-toimisto ja työttömyyskassa sen verran mitä tarvitaan, mutta sitten tarvitaan toinen taho, joka tukee, ohjaa ja näyttää uudelle polulle, pois pykälä ja säädösviidakosta. Tukeen, kannustukseen ja työttömän stailaukseen käytetty tuki olisi aktiivista toimintaa ja tuottaisi hyvää korkoa. 

Ratkaisu 2: työttömyysetuuden valvonta ja työttömän tukipalvelut erilleen ja reilu panostus jälkimmäiseen. 
Voiko työttömien sparrauspalvelut reilusti yksityistää?

Pirstaleiden sijaan kunnon polku

Kaikkein suurin muutos tarvitaan kuitenkin työttömän avuksi luotujen palveluiden kokonaisuuteen. Työttömyyden ja palkkatyön väliseen maastoon on syntynyt melkoinen määrä erilaisia hyvään tähtääviä, mutta irrallisiksi jääviä polun pätkiä. Kolme keskeistä ovat kuntouttava työ, työkokeilu ja palkkatuki. Ensin mainitut rakentuvat työttömyysetuuden päälle maksettavalle 9€ päiväkorvaukselle ilman, että syntyy varsinaista työsuhdetta. Pienihän tämä lisäraha on, mutta pari sataa euroa voi olla hyvä piristys elämän tiukassa vaiheessa – varsinkin jos se auttaa eteenpäin. Mitä tulee korvauksen suuruuteen, niin esimerkiksi 20€/päivä olisi reilumpi lisäkorvaus työttömän näkökulmasta.

 Palkkatuettu työ taas on reilusti palkattua työtä, mutta sen etu on siinä, että työnantaja saa 30-50% kuluistaan takaisin. Se on hyvä, haluttu ja mielekäs tukimuoto, mutta jää usein vain haaveeksi.

On moraalisesti tuomittavaa, jos kuntouttavaa työtä käytetään kunnan työttömyystilaston putsaamiseen tai pakotetaan täysin työkykyinen ”kuntoutumaan” tavalla, joka vain vie loputkin itsetunnosta

Suurimmat manaukset, kiroukset ja loitsut on luettu silloin, kun kuntouttavaa työtä tai työkokeilua on käytetty väärin. On moraalisesti tuomittavaa, jos kuntouttavaa työtä käytetään kunnan työttömyystilaston putsaamiseen tai pakotetaan täysin työkykyinen ”kuntoutumaan” tavalla, joka vain vie loputkin itsetunnosta. Toisaalta esimerkiksi pitkän ja vaikean sairaus- ja työttömyysjakson jälkeen voivat voimavarat olla lopussa, vuorokausirytmi sekaisin ja kaikki työssäkäymisen koordinaatit kateissa. Silloin kuntouttavan työn jakso voi olla iso pelastus.

Yksi suurista ongelmista on siinä, että yhtä jaksoa ei seuraa toista ja tasoltaan parempaa. Jos on tehnyt kuntouttavan työjakson tai ollut työkokeilussa, niin niitä ei seuraa samassa työpaikassa palkkatuettua osuutta. Tähän tarvitaan muutos.

Ratkaisu 3: rakennetaan räätälöityjä työllistymispolkuja. Sen suunnittelussa tulee lähteä tavoitteesta, ei pelkästään nykytilasta ja ensimmäisestä askeleesta. Tavoitteeksi voidaan määritellä, vaikka puolen vuoden palkkatuettu jakso. Jos pelimerkit ovat sekaisin, niin polku voi alkaa kuntouttavasta työstä. Jos taas valmius työntekemiseen on jo parempi, niin silloin voisi lähteä liikkeelle työkokeilusta, jonka pituus sovitaan samalla kun tehdään ennakoiva päätös palkkatuetusta jaksosta. Työllistymispolusta kasvaa pitkä nauha, jossa alussa työtunnit ovat rajatut ja työpanos pienempi. Tukityöllistämisen kohdalla työpanos on kasvanut merkittävästi.
Voisiko TEM tarttua asiaan?

Räätälöity työllistymispolku on kannustava työttömälle, koska se tarjoaa prosessin, joka edistyy ja vie kohti vapaita työmarkkinoita.
Räätälöity työllistymispolku on houkutteleva työnantajalle, joka sitoutuu tukemaan ja ohjaamaan polulla olijaa, myös siinä vaiheessa, kun työpanos ei vielä vastaa täyttä työmäärää.

Räätälöity työllistymispolku on järkevä sijoitus yhteiskunnalle, sillä se voi vähentää merkittävästi pitkäaikaistyöttömyyteen juuttuneiden määrää ja nostaa työllisyysastetta.

 

Kirjoittaja työskentelee Kirkkohallituksessa ja vastaa muun muassa #1001työtä –hankkeesta. Siinä etsitään mahdollisuuksia kehittää erityisesti kirkon omia työllistämistoimia.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.