Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Pelastaako ubuntu Suomen ja maailman?

Blogit Rajalla 22.6.2017 13:43
Riitta Kuusi
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.

Katsoin arkkipiispa Desmond Tutun haastattelua. Haastattelija kysyi Tutulta useaan kertaan eri tavoin: ”Kuinka on mahdollista antaa anteeksi oman lapsen murhaajalle?” Voin ymmärtää haastattelijan epäuskon. Kuinka kukaan vanhempi voi antaa anteeksi sen, että joku murhaa hänen lapsensa. Tutun vastaus tiivistyy yhteen sanaan: ubuntu. Ubuntu tarkoittaa tarkoittaa sitä, että ihminen ei voi olla ihminen ilman toisia ihmisiä: ”Minä olen, koska sinä olet.”

Minua jäi vaivaamaan, mitä ubuntu oikein tarkoittaa. Löysin kaksi selitystä.

Nelson Mandela selitti ubuntua seuraavasti: Kun maiden läpi kulkeva matkustaja pysähtyy kylään, hänen ei tarvitse pyytää ruokaa ja vettä. Kun hän pysähtyy, kylän ihmiset antavat hänelle ruokaa ja viihdyttävät häntä. Tämä on yksi ubuntun näkökohta, mutta sillä on muitakin näkökohtia. Ubuntu ei merkitse, että ihmiset eivät saisi rikastua. Siksi kysymys kuuluu: Aiotko tehdä niin mahdollistaaksesi ympäröivän yhteisösi kehittymisen?

Desmond Tutu tarjosi pidemmän määritelmän kirjassaan No Future without Forgiveness (suom. Anteeksiantaminen, tie tulevaisuuteen): Ubuntu-ihminen on avoin ja saatavilla toisille, toisten vahvistama, ei vaarannu toisten kyvyistä ja hyvyydestä, hänellä on kunnollinen itsetunto, joka tulee tiedosta, että hän kuuluu suurempaan kokonaisuuteen ja heikentyy, kun toisia nöyryytetään tai halvennetaan ja kun toisia kidutetaan tai sorretaan. Sasu Rauhala pohtii pro gradu -tutkielmassaan Tutun ubuntuteologiaa.

Älkää ymmärtäkö minua väärin, kun sanon, etten pidä siitä kuinka jokin väkivaltainen teko määritellään terrorismiksi. Voi olla, että Temppeliaukion kirkkoa uhkasi terroriteko. Tällaisen teon suunnittelija tai tekijä on silloin terroristi. Samalla logiikalla juutalaisista tuli vihollisia ja heitä voitiin tuhota joukoittain.

Palaan piispa Tutun haastatteluun. Hän kertoi amerikkalaisesta stipendiaatista Amy Biehlistä. Hän tarjosi eräänä päivänä kyydin kollegalleen. Tilanne oli poliittisesti epävakaa. Amy murhattiin julmasti. Hänen vanhempansa matkustivat Etelä-Afrikkaan. Miksi? He tulivat sanomaan, että he tukevat tyttärensä murhaajien armahdusta. Vanhemmat perustivat tyttärensä nimeä kantavan säätiön, jonka avulla koulutetaan slummien asukkaita. He palkkasivat tyttärensä murhaajat säätiöön. Amyn isä on kuollut, mutta äiti käy edelleen Etelä-Afrikassa. Hän joutuu joka päivä käymään uudelleen anteeksiantoprosessin – voidakseen elää.

”En voi olla kokonaan minä, ellet sinä ole kokonaan sinä. Saamme äidinmaidossa käsityksen, että ihminen on riippuvainen toisista ja toiset hänestä. Ihminen on ihminen toisten kautta.”

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.