Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Älkää nielkö nationalismin myrkkyä

Blogit Rajalla 14.3.2017 14:44
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Perussuomalaisten puheenjohtajakisaan lähtenyt Jussi Halla-aho avasi puheenjohtajavaalikampanjansa sanomalla, että kansallismielisyys on perussuomalaisten kannattajia yhdistävä liima.

20.11.2014 Belgia, Bryssel, Europarlamentti, Jussi Halla-aho. kuva Matti Matikainen

Halla-ahon näkemys ei ole ainutlaatuinen Euroopassa. Kansallismielinen eli nationalistinen ideologia on levinnyt vuodesta 2015 lähtien eri puolilla maanosaamme. Tästä esimerkkeinä on muun muassa presidentin valtaoikeuksien laajentamisen puolesta kampanjoiva Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin raivokkaan kansallismieliset näkemykset.

Samaa juurta on Ranskan presidentinvaaliehdokkaan Marine Le Pen`n kansallismielinen politiikka, Hollannin parlamenttivaaleissa kampanjoivan oikeistopopulistisen Vapauspuolueen johtajan Geert Wildersin taktiikka ja kansallismielinen Vaitoehto Saksalle –liikeen agenda Saksassa. Nationalismista ammentaa myös Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka ajaa turvapaikanhakijoiden tilannetta entistä ahtaammalle sulkemalla heidät pakolaiskeskuksiin turvapaikkahakemusten käsittelyn ajaksi.

Kyseessä ei ole ainoastaan eurooppalainen ajattelu. USA:n presidentti Donald Trump lanseerasi viime vuoden vaalikampanjassaan America first -sloganin ja sen sanoittaman nationalistisen näkemyksen.

Nationalismin nousun taustalla voi nähdä viime vuosien terrori-iskut ja turvapaikan hakijoiden kasvaneen määrän. Molemmat ovat suuria haasteita ja niihin liittyvät pelot ovat ymmärrettäviä. Pelkojen ja epävarmuuden häikäilemätön käyttäminen politiikan välineenä on tyypillistä juuri nationalistisille liikkeille.

Nationalismista on kysymys myös Jussi Halla-aho julistuksessa, että Suomi ei voi olla globaali sosiaalitoimisto johon voi lampsia sisään esittämään röyhkeitä vaatimuksia. Sellainen Suomi ei tietysti olekaan, eikä sellaista olla edes rakentamassa, ja siksi Halla-ahon esimerkki on nationalistisille poliitikoille tyypillinen karikatyyri.

Nationalistinen kuvitelma, että ”paha maailma” voidaan pitää ulkopuolella rajoja sulkemalla, ei ole oikea vastaus ongelmiin, joista esimerkiksi suuret turvapaikanhakijamäärät kertovat. Keinoja kohdata haasteet ja vastata niihin vaikuttavasti on useita: ihmisten auttaminen kehitys- ja kriisisavulla lähtömaissa, turvalliset maahantuloreitit sekä huolellinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava turvapaikkapolitiikka ja päätöksentekoprosessi. Tähän kokonaisuuteen kuuluu sekin, ettei kaikilla todeta kansainväliseen suojeluun perustuvaa oikeutta jäädä maahan.

Maahanmuuttoviraston (Migri) työntekijät tekevät tärkeää työtä. Viime aikoina heidän työtään on arvosteltu voimakkaasti sekä kansallismielisistä että päinvastaisista leireistä. Maahanmuuttoviraston ja sen työntekijöiden prässääminen on kuitenkin väärä tie. Turvapaikkapolitiikassa kyse on pikemminkin poliittisista linjauksista, joita Migrin työntekijät toteuttavat.

Johdonmukaisuus ei ole ollut viime aikoina suurin hyve myöskään Suomen kehitys- ja maahanmuuttopolitiikassa. Suomelta oli äärimmäisen epäjohdonmukaista leikata kehitysapua, jolla olisi voitu auttaa kriisialueilta liikkeelle lähteviä paikan päällä, ja sitten valitella pakolaisten/turvapaikanhakijoiden suurta määrää.

Suomalaisen nationalismin esiin manaaminen on tulella leikkimistä. Historian jäljet pelottavat. ”Älkää nielkö nationalismin myrkkyä”, kehotti Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vakavasti viime viikolla Brysselissä pidetyssä reformaation (uskonpuhdistuksen) merkitystä Euroopalle käsitelleessä seminaarissa. Timmermans myös varoitti käyttämästä uskontoa nationalismin käyteaineena.

MAASTRICHT, NETHERLANDS – AUGUST 30: Dutch Foreign Minister Frans Timmermans speaks at the Hello World!: Reflections on the Netherlands international congress as part of the 200th anniversary of the Kingdom of The Netherlands on August 30, 2014 in Maastricht, The Netherlands. (Photo by Marco de Swart – Pool/Getty Images)

Suomalaiset ovat keskimäärin hyvin isänmaallista väkeä. Oman kotimaan luontoa, historiaa, kulttuuria ja arvoja pidetään kunniassa, suorastaan rakastetaan. Niin teen minäkin. Sanottakoon selvästi, että tällaisella isänmaallisuudella ei ole mitään tekemistä nationalistisen ideologian kanssa.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä ja Facebookissa.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.