Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Mitä tapahtui YK:n ilmastokokouksessa Trumpin valinnan jälkeen?

Ilkka Sipiläinen
Blogit Rajalla 22.11.2016 18:31

YK:n ilmastokokous Marokon Marrakechissa päättyi viime viikonloppuna. Mitä tämä Pariisin onnistumista seurannut kokous sai aikaan? Kokous pidettiin heti liikemies Donald Trumpin tultua monelle yllätykseksi valittua Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi.

Kyseisen COP22 oli määrä olla eräänlainen välikokous. Sen aikana alkoi vaikuttaa myös Trumpin ilmastoskeptisyys, mutta ei ilmeisesti niin paljon kuin monet pelkäsivät. Marrakechia luonnehdittiin etukäteen kehitysmaiden toimintaedellytyksiä parantavaksi kokoukseksi, jossa viedään Pariisin päätöksiä kohden konkretiaa.

paneeli_marraklech_leenakontinen

Kuva: Leena Kontinen.

Pariisissa oli saavutettu historiallinen, sitova ilmastosopimus. Siinä 193 valtiota lupasi rajoittaa maapallon lämpötilan nousun alle kahden asteen pyrkien kohden 1,5 astetta.

Päästövähennykset ovat toistaiseksi valtioiden itse ilmoittamia eli vapaaehtoisia. Kyseessä oli taitava ja toimiva taktiikka, jolla vältettiin umpisolmut. Mikä tärkeää: päästöjä aletaan laskea yleispätevästi, tallentaa julkiseen rekisteriin ja tarkastella viiden vuoden välein. Lupauksen pienentäminen ei ole sallittua. Kunnianhimon nostaminen on rakennettu järjestelmän sisään.

Ilmastorahoitustakin luvattiin 100 miljardia USD, mikä konkretisoitui hieman Marrakechissa vuotta myöhemmin.

Afrikka ja eko-oikeudenmukaisuus

Kokous oli nyt Euroopan ja Pariisin jälkeen Afrikassa, Marokon kuningaskunnan Marrakechissa. Eko-oikeudenmukaisuus on erityisesti kehittyvien maiden korostus. Suomen valtuuskunnan eilisessä tilaisuudessa heti Marrakechin kokouksen jälkeen puhui Marokon suurlähettiläs Mohammed Ariad. Hänen mukaansa kokouksesta haluttiin toiminnan ja toimeenpanon konferenssia, jossa Pariisin pitkälti periaatteellinen sopu saisi konkretiaa ympärilleen. Myös Afrikkaan haluttiin kiinnittää huomiota. Ariadin mukaan koko manner vastaa vain 4 prosentista maailman päästöistä, mutta kokee valtavan osan niiden vaikutuksista. Kuivuus, tulvat, pakolaisuus ja myös terrorismin synty liittyvät paljolti ilmastonmuutokseen.

Suurlähetiiläs Ariad näki kuitenkin solidaarisuuden pohjoisen ja etelän välillä lisääntyneen.

USA:n presidentinvaalien vaikutus

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry sanoi Marrakechissa, että maa on sitoutunut Pariisin päätöksiin. Markkinat ovat jo reagoineet tehtyihin päätöksiin, joten niiden purkaminen on hänen mielestään hyvin vaikeaa ja vahingollista. Bisneksen lisäksi myös yleinen mielipide on alkanut vahvasti kääntyä ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaan.

On selvää, että hallinnon vaihtumisella on merkitystä, mutta USA:n sitoumusten arvioidaan silti säilyvän suurelta osin.

Pariisin sopimuksen ratifioineiden valtioiden määrä jopa lisääntyi Trumpin valinnan jälkeen. Nähtäväksi jää silti Trumpin valinnan tosiasiallinen vaikutus. Itse olen kyllä huolestunut, vaikka Marrakech antoi toivoa. Trump valitsi johtavan amerikkalaisen ilmastoskeptikon vetämään siirtymäkauden tiimiä, joka vastaa energiakysymyksistä. Kyseessä on Myron Ebell. Mm. Scientific American tulkitsee, että Trump aikoo muuttaa suuresti Obaman kauden politiikkaa ja irrottautua maan tekemistä sitoumuksista. On olemassa myös näkemyksiä, kuten totesin aiemmin, jotka pitävät sitä vaikeana.

Niin kirjoitti mm. Guardian ennen vaaleja tekemässään arviossa. Laatulehti viittaa juuri markkinoiden reaktioihin. Markkinat – toisin kuin voisi ajatella – mukautuvat tosiasioihin ja alkavat ennakoiden toimia niiden mukaan. Tämän tulkinnan mukaan irtautuminen vahingoittaisi Trumpille tärkeää arvoa, nimittäin fossiilisten polttoaineiden arvoa. Se antaa uskoa, toivoa ja lohtua.

Marrakechin tuloksia

Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoi arviossaan eilen maanantaina, että usein ilmastokokoukset ottavat takapakkia edistymisen jälkeen. Nyt Pariisin jälkeisessä Marrakechissa ei asteltu takaperin, mutta ei menty paljoa eteenkään päin.

Marrakechissa toivottiin laitettavan toimeen Pariisin päätöksiä ja niiden saavan konkreettisuutta. Tavoitteena oli eri maiden tekemien päästövähennysten vertailtavuuden lisääntyminen ja tavoitteiden yhteismitallistaminen kehittämällä yhteistä raportointia ja seurantaa. Kehitysmaille on asetettu raportointiin selkeät tavoitteet ja niille on varattu siihen myös rahallista tukea.

Ilmastorahoitus ei ole vielä saavuttanut Pariisissa luvattua 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sitä on kuitenkin tullut lisää. Kehitysmaiden korostus on, että varhain teollistuneet maat ovat saaneet aikaan ilmastonmuutoksen. Siksi niillä on myös päävastuu sen hillitsemisestä ja myös siihen sopeutumisesta. Kirkot ja myös useat muut kansalaisjärjestöt ovat paljolti jakaneet tämän korostuksen.

Itse olen Kirkkojen maailmanneuvoston ilmastotyöryhmän jäsen. Meitä on eri mantereilta, jäsenistön painottuessa eteläiselle pallonpuoliskolle. Työryhmä korostaa vahvasti eko-oikeudenmukaisuutta. Kerroin toukokuisessa blogissani siitä, miten tämä painotus vaikeutti työryhmän edellisen kokouksen pitämistä Israelissa ja Palestiinassa.

Marrakechin kokouksessa päätettiin viisivuotisesta työsuunnitelmasta ilmastonmuutoksen aiheuttamien peruuttamattomien vahinkojen ja menetysten käsittelemiseksi. Asia on tärkeä esimerkiksi merenpinnan nousun uhkaamille saarivaltioille ja muille haavoittuville maille.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO varoitti kokouksessa, että kohta jo päättyvästä vuodesta 2016 on hyvin todennäköisesti tulossa historian lämpimin vuosi.

Kokouksessa tehtiin myös rakentavia ja rohkaisevia lupauksia. Marrakechissa 47 ilmastonmuutokselle haavoittuvaa kehitysmaata ilmoitti korvaavansa fossiilisen energian sataprosenttisesti uusiutuvilla niin nopeasti kuin mahdollista.

Seuraava YK:n suuri ilmastokokous on Aasian mantereella ja yhdellä Tyynenmeren uhanalaisista saarista, Fidzillä loppuvuodesta 2017.
selfie_cop21

Tämän blogin kirjoittaja oli Suomen valtuuskunnan asiantuntijajäsen Pariisin ilmastokokouksessa COP22 viime joulukuussa 2015. Hän seurasi Marrakechin kokousta kotimaasta käsin.

Lue myös

Pariisi dagen efter: onko syytä iloon?

 

Blogin alussa oleva, Leena Kontisen kuva:

Panelistit vasemmalta oikealle: Lidy Napcil, Asian Peoples Movement on Debt and Development; Sivan Kartha, Stockholm Environment Institute; Christian Holz, Climate Equity Reference Project; Pastori Christopher Rajkumar, National Council of Churches Indian; Tasneem Essop, Centre for Energy Democracy; Alison Tate, International Trade Union Confederation; Brando Wu, Action Aid; Amb. Seyni Nafo, Chair of African Group. Paneeli toivoi kunnianhimoisempia ja nopeammin vaikuttavia toimia imastonmuutoksen hillitsemiseksi ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen sopeutumisessa.

 

Lue myös

Pariisi dagen efter: onko syytä iloon?

Ilkka Sipiläinen

Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija. Kirkkohallituksessa työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt