Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Ihmiskunta – syyllinen vai uhri?

Blogit Rajalla 21.9.2016 12:45
Vieraskynä

Kävin taannoin elokuvissa. Hätkähdin jo mainosten aikana. Kahdessa trailerissa toistui ajatus ihmisistä ja ihmiskunnasta elämää uhkaavana ongelmana. Ensimmäisessä suurkaupungin ihmisjoukkoa pidettiin vihamielisenä ja vaarallisena joukkona muulle elämälle, toisessa ihmiskunta rinnastettiin ruttoon. Ihminen ja ihmiskunta näyttäytyivät vakavana ongelmana.

Kysymystä siitä, miten kaikkivaltias ja hyvä Jumala voi sallia pahan, kutsutaan teodikean ongelmaksi. Näkemissäni trailereissa syytettyjen penkille asetettiin ihmiskunta nykyisin niin usein muutoinkin sivuun jätetyn Jumalan sijaan. Miten hyvä ja valistunut ihmiskunta voi sallia kaiken sen pahan, josta maailma kärsii?

Kysymys on oikeutettu sotien, ihmisoikeusrikkomusten, epätasaisesti jakautuvan hyvinvoinnin ja ilmastonmuutoksen maailmassa. Ihmiskunnalla on eittämättä ongelma, mutta ihmiskunta ei ole ongelma. Ihmiskunnan rikosten yksipuolinen korostaminen on jo sinänsä rikkomus ihmisen arvokkuutta kohtaan. Jos ihmiskunta nähdään ongelmana, löytyy valitettavan paljon niitä, jotka haluavat korjata ongelman elämää vastaan suuntautuvilla rikoksilla.

Tuomo Mannermaa esitteli teoksessaan Pieni kirja Jumalasta teodikean ongelman uuteen valoon asettavan nihilodikean ongelman: maailmassa on niin paljon merkityksellistä ja ilahduttavaa, että sitä on mahdotonta pitää tyhjänä, merkityksettömänä ja pahana.

Kenties myös ihmiskunta tarvitsee suojakseen nihilodikean ongelman sovellusta: Miten julma ja luomakunnalle tuhoisa ihmiskunta voi synnyttää niin paljon merkityksellistä tiedettä ja taidetta ja miten se voi osoittaa niin paljon keskinäistä huolenpitoa ja rakkautta?

Kristityt – kuten monet muut pyhien kirjoitusten ystävät – uskovat Jumalaan ihmiskunnan ja muun luomakunnan luojana. Ihmisen luotuisuudessa on Suuremman suoja, jota ihmiskunta tarvitsee nihilismiä vastaan. Kirkkoisä Augustinus totesi Jumalan luoneen meidät itseään varten. Ihmiskunta ei ole merkityksetön. Se on luovan rakkauden työ ja rakkautta varten. Epätäydellisenä ja raskaita virheitä tekevänäkin se on kaiken rakkauden ja myötätunnon arvoinen.

Paavi Benedictus XVI on sanonut ihmiskunnan tarvitsevan luonnon tavoin suojelua itseltään. Suojelua ihmiskunta ja ihmisen arvokkuus todella kaipaavat, niin vihamielisiltä teoilta ja asenteilta kuin armottomuudelta, rakkaudettomuudelta ja kyyniseltä nihilismiltä.

Niin, katsomani elokuva oli Sully – Uroteko Hudson-joella. Siinä pakkolaskun veteen tehnyt lentokapteeni etsi viimeiseen asti lentokoneeseen mahdollisesti jääneitä matkustajia. Rannalle päästyään hän odotti piinallisen kauan viipynyttä tietoa pelastuneiden määrästä. Vasta tiedon saatuaan hän oli helpottunut. 155 ihmistä selvisi. Yksikään ei kuollut. Jokainen oli arvokas ja suojan arvoinen.

 

Kirjhaapiainenoittaja Timo-Matti Haapiainen on reformaation merkkivuoden parissa työskentelevä teologian tohtori, pastori ja ikiteekkari

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.