Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Rouenin kirkkoisku muutti Eurooppaa

Blogit Rajalla 3.8.2016 13:16
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Nizzan iskun jälkeen heinäkuista Eurooppaa järkytti roomalaiskatolisen papin, isä Jacques Hamelin kylmäverinen murha kirkossa Rouenin kaupungissa kesken aamumessun.

Iskun jälkeen Ranskassa on herännyt keskustelua kirkkojen turvallisuudesta. Keskustelu on levinnyt muihinkin Euroopan maihin, jossa islamistisen terrorin uhka nähdään suurena. Englannin kirkon lehden Church Timesin  mukaan Iso-Britannian poliisi on kehottanut kirkkoja valmiuden nostamiseen turvallisuuden takaamiseksi.

Englannin kirkon kirkkohallituksen edustajan mukaan nyt on syytä olla valppaana (alert), mutta ei hälytysvalmiudessa (alarmed). Tämä on siis todellisuutta maissa, joissa on suuret muslimiväestönosat ja terrori-iskujen vaara nähdään suurena.

Rouenin tapahtuma voidaan nähdä yhtenä iskuna viimeaikaisten terrroritekojen sarjassa. Tosiasiassa se on mielestäni kuitenkin erilainen. Nyt isku kohdistui Euroopassa väkivaltaisen islamismin nimissä toisen monoteistisen ns. kirjan uskonnon pyhään paikkaan ja pappiin. Jokin raja tuli näin ylitetyksi.

On selvää, että teon tekijät ovat halunneet toteuttaa mahdollisimman shokeeraavan terroriteon. Papin kurkun leikkaaminen alttarilla, pyhässä ja vahvasti symbolisessa paikassa varmisti tapahtuman laajan julkisuuden ja näkyvyyden terroristien islamistisille tavoitteille.

Kun mietitään tapahtuman ainutlaatuisuutta, on toki syytä muistaa, että islamistinen Boko Haram -terrorijärjestö on hyökännyt kirkkoihin tappaen kristittyjä Afrikassa. Hindu-nationalistit ovat polttaneet kirkkoja Intiassa. Pakistanissa pääsiäisaikaan puistossa tapahtunut terrori-isku oli erityisesti suunnattu maan pientä kristittyä vähemmistöä kohtaan.

Rouenin traagisen tapahtuman jälkimainingeissa on kuitenkin myös toivon merkkejä. Ranskan muslimeja osallistui isä Hamelin muistoksi järjestettyihin messuihin osoittaakseen solidaarisuutta maan katolisille ja kristityille ylipäätänsä.

Paavi on korostanut, että vaikka maailma on ”sodassa”, kyse ei ole uskontojen välisestä sodasta, vaan rahan ja intressien välisestä sodasta.

Myös Saksa kuuluu niihin eurooppalaisiin maihin, joissa on suuri islamilainen yhteisö. Liittokansleri Angela Merkel on tehnyt selväksi, että Saksa ei ole sodassa Islamia vastaan, vaan taistelussa terrorismia vastaan. Hän on nostanut merkittäväksi keinoksi terrorismia vastaan yhteyden muslimiyhteisöihin, joilla on riski radikalisoitua.

Paikallisten yhteisöjen merkityksestä suvaitsevaisuuden ja konfliktien ratkaisun edistämisessä puhui myös Suomen ulkoministeri Timo Soini toukokuussa Ulkoministeriön, Suomen Ekumeenisen neuvoston, Kirkon Ulkomaanavun ja uskonnollisten johtajien rauhanvälitysverkoston järjestämässä uskonnonvapautta ja uskonnollisten vähemmistöjen suojelua käsitelleessä seminaarissa.

Suomessa onkin pyritty vaalimaan uskontoryhmien välistä hyvää keskusteluyhteyttä ja yhteisymmärrystä monin tavoin. Tässä mm. Uskot-foorumi  on tehnyt hyvää työtä.

Eurooppa ei kuitenkaan ole enää aivan sama kuin ennen Rouenin kirkko-iskua. Tästä on syytä olla tietoinen, mutta ei antaa pelolle ja epäluuloille sijaa.

 

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.