Rouenin kirkkoisku muutti Eurooppaa

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nizzan iskun jälkeen heinäkuista Eurooppaa järkytti roomalaiskatolisen papin, isä Jacques Hamelin kylmäverinen murha kirkossa Rouenin kaupungissa kesken aamumessun.

Iskun jälkeen Ranskassa on herännyt keskustelua kirkkojen turvallisuudesta. Keskustelu on levinnyt muihinkin Euroopan maihin, jossa islamistisen terrorin uhka nähdään suurena. Englannin kirkon lehden Church Timesin  mukaan Iso-Britannian poliisi on kehottanut kirkkoja valmiuden nostamiseen turvallisuuden takaamiseksi.

Englannin kirkon kirkkohallituksen edustajan mukaan nyt on syytä olla valppaana (alert), mutta ei hälytysvalmiudessa (alarmed). Tämä on siis todellisuutta maissa, joissa on suuret muslimiväestönosat ja terrori-iskujen vaara nähdään suurena.

Rouenin tapahtuma voidaan nähdä yhtenä iskuna viimeaikaisten terrroritekojen sarjassa. Tosiasiassa se on mielestäni kuitenkin erilainen. Nyt isku kohdistui Euroopassa väkivaltaisen islamismin nimissä toisen monoteistisen ns. kirjan uskonnon pyhään paikkaan ja pappiin. Jokin raja tuli näin ylitetyksi.

On selvää, että teon tekijät ovat halunneet toteuttaa mahdollisimman shokeeraavan terroriteon. Papin kurkun leikkaaminen alttarilla, pyhässä ja vahvasti symbolisessa paikassa varmisti tapahtuman laajan julkisuuden ja näkyvyyden terroristien islamistisille tavoitteille.

Kun mietitään tapahtuman ainutlaatuisuutta, on toki syytä muistaa, että islamistinen Boko Haram -terrorijärjestö on hyökännyt kirkkoihin tappaen kristittyjä Afrikassa. Hindu-nationalistit ovat polttaneet kirkkoja Intiassa. Pakistanissa pääsiäisaikaan puistossa tapahtunut terrori-isku oli erityisesti suunnattu maan pientä kristittyä vähemmistöä kohtaan.

Rouenin traagisen tapahtuman jälkimainingeissa on kuitenkin myös toivon merkkejä. Ranskan muslimeja osallistui isä Hamelin muistoksi järjestettyihin messuihin osoittaakseen solidaarisuutta maan katolisille ja kristityille ylipäätänsä.

Paavi on korostanut, että vaikka maailma on ”sodassa”, kyse ei ole uskontojen välisestä sodasta, vaan rahan ja intressien välisestä sodasta.

Myös Saksa kuuluu niihin eurooppalaisiin maihin, joissa on suuri islamilainen yhteisö. Liittokansleri Angela Merkel on tehnyt selväksi, että Saksa ei ole sodassa Islamia vastaan, vaan taistelussa terrorismia vastaan. Hän on nostanut merkittäväksi keinoksi terrorismia vastaan yhteyden muslimiyhteisöihin, joilla on riski radikalisoitua.

Paikallisten yhteisöjen merkityksestä suvaitsevaisuuden ja konfliktien ratkaisun edistämisessä puhui myös Suomen ulkoministeri Timo Soini toukokuussa Ulkoministeriön, Suomen Ekumeenisen neuvoston, Kirkon Ulkomaanavun ja uskonnollisten johtajien rauhanvälitysverkoston järjestämässä uskonnonvapautta ja uskonnollisten vähemmistöjen suojelua käsitelleessä seminaarissa.

Suomessa onkin pyritty vaalimaan uskontoryhmien välistä hyvää keskusteluyhteyttä ja yhteisymmärrystä monin tavoin. Tässä mm. Uskot-foorumi  on tehnyt hyvää työtä.

Eurooppa ei kuitenkaan ole enää aivan sama kuin ennen Rouenin kirkko-iskua. Tästä on syytä olla tietoinen, mutta ei antaa pelolle ja epäluuloille sijaa.

 

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä.