Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kun Nizza tuli lähelle

Susanna Merikanto-Timonen
Blogit Rajalla 20.7.2016 13:21

Heinäkuussa on lähes päivittäin joutunut heräämään uutisiin terroriteoista, onnettomuuksista ja väkivallan teoista – kotimaassa ja ulkomailla. Kuvauksia ihmisen raakuudesta toista kohtaan. Nämä uutiset herättävät levottomuutta, epävarmuutta ja pelkoa. Mihin olemme menossa? Mikä saa ihmisen toimimaan väärin? Miksi ihminen haluaa pahaa? Onko kyseessä terroristijärjestön teko vai yksittäinen kosto, mielenterveyssyyt vai poliittinen teko, syy teolle löytyy tai on löytymättä.

Tavalliselle kansalaiselle, Matti tai Maija Meikäläiselle uutisia lukiessa nousee huoli pintaan vaikkakin pelolle ei saisi antaa valtaa. Raakuus pysäyttää hetkeksi. Kuitenkin, päivän edetessä, arkiset askareet vievät ajatukset näistä kamalista uutisista muualle. Etäisyys tapahtumiin kasvaa ja arki hyvällä tavalla kantaa. Uutiset tulevat ja menevät.

Arki muuttuu salamannopeasti, kun tuo lehdestä luettu artikkeli tulee lähelle, kun se koskettaa konkreettisesti. ”Täällä on tapahtunut onnettomuus…”. Nämä tekstiviestin sanat herättivät minut viime perjantaina tavalliseen arkeeni, viimeiseen työpäivääni, ennen kesälomia. Nizzan järkyttävä teko ja lähisukulaisen matka osuivat samaan hetkeen ja paikkaan. Iloiset tervehdykset matkan varrelta saivat toisenlaisen sävyn ja lähetettyihin viesteihin nousi kysymys miksi. Meidän onneksemme, hän ystävänsä kanssa oli poistunut paikalta hetkeä aikaisemmin. Mutta liian moni oli paikalla, kun tuo kuorma-auto syöksyi täysin viattoman kansanjoukon päälle.

Heti onnettomuuden jälkeen, alkoi yhteistyö Ranskan siirtolaispappimme ja Suomen Ranskan suurlähetystön kanssa. Kriisityö oli käynnissä, kumpikin taho omilla tonteillaan työtään tehden, läpi yön ja seuraavat päivät, asuuhan Nizzassa tuhansia suomalaisia. On lohduttavaa tietää, että ulkomailla asuessa, työmatkoilla tai lomareissuilla, on olemassa Kirkon ulkosuomalaistyön tukiverkko, 37 maassa. Lisäksi, Suomen Ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa on 89 toimipistettä.

Tv-haastattelussa, heti seuraavana päivänä teon jälkeen, haastateltiin paikalla ollutta suomalaista lääkäriä. Hän oli ollut rannalla ja pelastunut vaimonsa kanssa täpärästi. Kun häneltä kysyttiin, miten hän analysoisi tilannetta lääkärin silmin. Hän vastasi: ” Siinä tilanteessa olin paniikissa oleva ihminen, en lääkäri”. Lääkärit, sairaanhoitajat, ambulanssimiehet, papit jne. ovat ammattinsa ohella ennen kaikkea ihmisiä, jotka tämän kaltaisten tekojen tullessa liian lähelle, myös avuttomia ja pelkääviä kansalaisia, Matti ja Maija Meikäläisiä.

Tuon haastattelun jälkeen, jäin itse pohtimaan sitä, olisiko oma ”työmoodini” ollut miten päällä, jos viestin Nizzasta olisi välittänyt viranomainen, viestin lähiomaisen loukkaantumisesta tai vielä pahemmasta. Kuinka moni Nizzassa on tällä hetkellä tilanteessa, jossa lomamatka sai järkyttävän päätöksen ja arki aivan toisenlaisen näkymän. Toivon, että he eivät jää yksin ja heillä jokaisella on lähimmäinen vierellään. Myös heillä, jotka palaavat Nizzan lomamatkaltaan takaisin, mielessään ”entä jos…”.

Yksin emme voi pahuutta poistaa, mutta voimme edesauttaa siinä, että itse omilla teoillamme, emme aiheuta pelkoa tai tuhoa ympärillemme. Maailma tarvitsee hyviä ihmisiä.

Susanna Merikanto-Timonen

Kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattorina työskentelen ulkomailla asuvien ja lomailevien suomalaisten parissa. Suomalaisena paluumuuttajana ja äitinä tiedän, kuinka tärkeitä ovat tukiverkot niin lähellä kuin kaukana.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt