Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Neljän puoluekokouksen superviikonloppu – mitä aloitteita uskonnonpetukseen liittyen?

Blogit Rajalla 10.6.2016 13:06
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Kokoomus, Keskusta, Vasemmistoliitto ja RKP  kokoontuvat tulevana viikonloppuna puoluekokouksiinsa. Suurimman huomion mediassa vievät puheenjohtajien valinnat, eteenkin Kokoomuksen vaalia seurataan suurella mielenkiinnolla. Puolueväen mietteistä saa kuvaa myös puoluekokoukseen tehtyjen aloitteiden välityksellä.

Neljästä kokoustaan pitävästä puolueesta Keskustan ja Kokoomuksen puoluekokous on saanut uskonnonopetukseen liittyvät aloitteet. Keskustan aloitteessa vaaditaan lisää kristillistä kasvatusta ja opetusta eri koulumuotoihin ja Kokoomuksen aloitteessa oikeutta valita oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppimäärän välillä koulussa.

Molempien puolueiden puoluehallitukset ovat valmistelleet aloitteisiin liittyvän esityksen puoluekokoukselle. Keskustan puoluehallitus nostaa esityksessään esiin positiivisen uskonnonvapauden periaatteen, jota uskonnonopetus tukee. Se pitää tärkeänä uskonnonopetuksen säilymistä perusopetuksen opetussuunnitelmassa: ” Jokaisella tulee olla oikeus ei-tunnustukselliseen omaa kasvua tukevaan oman uskonnon opetukseen. On hyvä, että Suomessa elämänkatsomustieto on vaihtoehtoisena aineena niille, joka eivät halua osallistua uskonnon opetukseen.”

Myös Kokoomuksen puoluehallitus on esityksessään samoilla linjoilla esittäessään aloitteen oikeudesta valita oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppimäärän välillä hylkäämistä. Puoluehallitus perustelee esitystään sillä, että ” nykyisen mallin mukaisessa peruskoulun uskonnon opetuksessa toteutetaan hyvällä tavalla perusopetuslakiin kirjattua kasvatustavoitetta oppilaiden kasvusta ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen ihmiskunnan jäsenyyteen”.

Mielestäni molempien puoluehallitusten kannanotot aloitteisiin ovat täyspäisiä ja vahvasti realistisia. Oman uskonnon opetuksen malli on – populistisista vastaväitteistä huolimatta – menestystarina. Se turvaa positiivisen uskonnonvapauden toteutumista. Elämänkatsomustieto on oivallinen vaihtoehto uskonnottomille. Malli turvaa vähemmistöjen asemaa. Se on myös hyvää kotouttamispolitiikkaa esimerkiksi muslimitaustaisille maahanmuuttajille.

Oman uskonnon opetuksen malli on pedagogisesti perusteltu: tutun kautta kohti vähemmän tuttua. Mallissa on toki kehittämisen varaa. Nykyistä toimivaa mallia ei ole kehittämisen vuoksi mitään syytä romuttaa, vaan siihen voidaan integroida eri opetusryhmien yhdessä opiskelua tiettyjen teemakokonaisuuksien osalta. Valitettavasti jotkut viimeaikojen yhteisopetuskokeiluista menevät yli siitä mistä aita on matalin. Niiden yhteensopivuus opetussuunnitelmien kanssa on vähintäänkin kyseenalainen. Tässä suhteessakin näen Kokoomuksen ja Keskustan puoluehallitusten kannanotot merkittävänä tukena oman uskonnon opetukselle.

 

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.