Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Epäoikeudenmukaisuus saa aikaan konflikteja ja rapauttaa yhteiskuntaa

Blogit Rajalla 16.5.2016 20:10
Ilkka Sipiläinen
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

Julkaistu kokonaisuudessaan Huffington Postissa

graceGrace Ji-Sun Kim

Me kaksi teologia, feministiekoteologi, tohtori ja pappi Grace Ji-Sun Kim Yhdysvalloista ja rovasti Ilkka Sipiläinen Suomesta olimme matkaamassa Palestiinaan. Siellä oli määrä pitää Kirkkojen maailmanneuvoston (WCC) ilmastonmuutostyöryhmän vuotuinen kokous. Grace ehti kentälle, Ilkka oli laukkuineen lähdössä. Sitten saimme molemmat tahoillamme yllättävän puhelun Genevestä järjestön päämajasta.

Jotakin kummaa oli tapahtunut Ben Gurionin lentokentällä Tel Avivissa, kun WCC:n työryhmän jäsenet eri puolilta maailmaa olivat saapuneet meitä aiemmin kokouspaikalle kirkkojen ilmastokokoukseen. Useat osanottajat pysäytettiin kentälle ja he joutuivat vankilamaisiin olosuhteisiin jopa kolmeksi päiväksi. Sen jälkeen heidät käännytettiin takaisin kotimaihinsa.

Toiset päästettiin lopulta Israeliin poikkeuksellisen pitkien ja vaikeiden kuulemisten jälkeen.

 

Heidän täytyi allekirjoittaa paperit, joissa he lupasivat olla menemättä Palestiinan alueelle. Uhkana oli karkotus Israelista. Työryhmän toverimme kuvasivat tunnelmaa aggressiiviseksi, syytteleväksi ja päällekäyväksi – uhkailua ja pelottelua.

Kyseessä oli odottamaton koettelemus rauhanomaisille kirkkojen edustajille, jotka olivat matkaamassa ekumeenisen, kansainvälisen WCC:n kokoukseen. Syynä matkustamiseen oli halu osallistua eri mantereilta tulleiden ihmisten keskusteluun ehkä suurimmasta ihmiskunnan tämän hetken ongelmasta: ilmastonmuutoksesta.

Kirkkojen maailmanneuvoston ilmastoryhmän Luvattuun maahan perille päässeet. Jerusalem, Jerusalem toukokuu 2016. Kuva: Albert Hillert/WCC.

Kirkkojen maailmanneuvoston ilmastoryhmän Luvattuun maahan perille päässeet. Jerusalem,  toukokuu 2016. Kuva: Albin Hillert/WCC.

Edessämme on hankala tulevaisuus, jos me emme kohtaa tätä maailmanlaajaa ongelmaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen vauhdittaa tietä kohden tuhoisia seuraamuksia. Monet uskonnolliset toimijat kuten WCC haluavat johdattaa ihmiskunnan pois tältä apokalyptiseltä polulta.

Useat Palestiinaan aikoneista tai päässeistä WCC:n edustajista osallistuivat YK:n Pariisissa pidettyyn ilmastokokoukseen COP21 viime vuoden joulukuussa. Syynä siihen oli halu tuoda kirkkojen näkökulma ilmastonmuutokseen. Ilkka oli tällä kertaa jäsenenä Suomen valtion delegaatiossa.

 

Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Kristilliset kirkot kaikkialla maailmassa liittävät yleensä yhteen ilmastonmuutoksen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden. Ilmasto-oikeudenmukaisuuteen kuuluu yleensä mm. yhteiskunnan oikeudenmukaisuus, rotujen ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä ihmisoikeudet.

Pyhällä maalla, Israelissa ja Palestiinassa ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa pitkälti veteen liittyvää oikeudenmukaisuutta. Miehitetyllä Palestiinan ja Gazan alueella puhdasta vettä ei ole riittävästi saatavilla.

 

Kansainväliset toimet etsivät oikeudenmukaisuutta

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous hyväksyi heinäkuussa 2010 päätöslauselman, jossa tunnustetaan selvästi perustava ihmisoikeus veteen ja puhtaanapitoon. Päätöslauselma haastaa valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä tarjoamaan taloudellisia resursseja, auttamaan voimavarojen rakentamisessa ja teknologian siirrossa, joilla voidaan auttaa erityisesti kehittyviä maita tarjoamaan turvallinen, puhdas, saavutettavissa ja rahavarojen puitteissa pysyvä juomavesi ja viemärijärjestelmä kaikille.

Marraskuussa 2002 hyväksyttiin yleisjulistus oikeudesta veteen. Artikla 1 toteaa, että ”Oikeus veteen on erottamattomassa yhteydessä siihen että ihmisarvoinen elämä on mahdollista.”

 

Israelin ja Palestiinan välillä ei vesioikeudenmukaisuus toteudu

Puhdas vesi jakaantuu tällä hetkellä epäoikeudenmukaisesti Israelin ja Palestiinan välillä. Kun puhdas vesi on israelilaisten mutta ei palestiinalaisten saatavilla, on kyse epäoikeudenmukaisuudesta. Miehitetyllä alueella laittomissa siirtokunnissa elävillä israelilaisilla on vettä saatavilla.

Saastuneen veden merkitys voidaan nähdä myös Yhdysvalloissa. Michiganin Flintissä juomavesi sisältää myrkyllistä lyijyä. Lapset altistuvat myrkylle, mutta hallitus ei juuri ole ottanut ongelmaa vakavasti ja ryhtynyt toimiin vaarallisten lyijyputkien korvaamiseksi turvallisilla. Suomessa makean veden tilanne on hyvä.

Ekumeeninen vesiverkosto (EWN) on osa Kirkkojen maailmanneuvoston työtä. Se aloitti toimintansa vajaa kymmenen vuotta sitten. EWN on vahva toimija vesioikeudenmukaisuuden puolesta. Tänä vuonna se keskittyy Lähi-idän tilanteeseen, erityisesti Palestiinaan. Palestiinan miehityksestä johtuen vesioikeudenmukaisuuskysymykset tulee ratkaista niin, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus puhtaaseen veteen.

 

Vesi – elämän lähde ja ylläpitäjä

Vesi on elämän lähde ja sen ylläpitäjä, mutta se on usein esineellistetty kauppatavaraksi. Se voidaan omistaa, sitä voidaan ostaa ja myydä. Kuten kautta vuosisatojen, vesi on konfliktien lähde. Vesioikeudenmukaisuus tarvitsee puolustajia. Saatamme kieltää ilmastonmuutoksen todellisuuden vastoin tieteen vakuuttavia tuloksia, mutta kukaan järjissään oleva ei voi kieltää tätä: me kaikki tarvitsemme elääksemme vettä ja meillä on siihen oikeus.

Kun veden saatavuus on rajoitettu tai jakautunut epäoikeudenmukaisesti, kun joillakin on siihen pääsy ja toisilla ei, se johtaa yhteiskunnan toiminnan rappioitumiseen. Kirkkojen maailmanneuvosto pitää vesioikeudenmukaisuutta tärkeänä ja uskoo, että rauha maan päällä merkitsee rauhaa maan kanssa.

Me kaksi kollegaa Yhdysvalloista ja Suomesta olemme huolissamme vesioikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Kaikkien yhteisessä kodissamme Maapallolla asuvien tulee pitää tämä kysymys mielessä ja toimia sen toteutumiseksi. Tärkeää aihetta koskevan, globaalin ekumeenisen kokouksen vaikeuttaminen ei ole oikea tapa tavoitella tuota päämäärää.

During an afternoon walk to the Church of the Nativity, Bethlehem, with participants in the WCC Working Group on Climate Change.

Betlehem, Palestiina. Kuva: Albin Hillert / WCC

***

Blogi on kirjoitettu poikkeuksellisesti yhdessä apulaisprofessori ja pappi Grace Ji-Sun Kimin kanssa. Hän toimii Yhdysvalloissa Earlham School of Religion –yliopistossa. Linkki blogiin. Linkki julkaisuihin.

Grace Ji-Sun Kimin kirjoittamiaan kirjoja ovat mm. seuraavat: Making Peace with the Earth: Action and Advocacy for Climate Justice (WCC); Embracing the Other: The Transformative Spirit of Love (Eerdmans); Here I Am: Faith Stories of Korean American Clergywomen (Judson Press); Christian Doctrines for Global Gender Justice (Palgrave) co-edited with Jenny Daggers; Theological Reflections on ”Gangnam Style”: A Racial, Sexual, and Cultural Critique (Palgrave Macmillan) co-written with Joseph Cheah.

Blogi on julkaistu myös Huffington Postissa. Tämä suomennos on hieman lyhennetty.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.