Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Puhutko ohi vai kuunteletko?

Blogit Rajalla 8.3.2016 12:21
Kimmo Kääriäinen
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.

Seksuaalivähemmistöjä koskevat käsitykset Venäjällä ja Suomessa poikkeavat toisistaan. Venäläiset suhtautuvat homoseksuaaleihin valtaosin hyvin kriittisesti. Itse asiassa suhtautuminen homoseksuaaleihin on asia, jossa venäläisten arvomaailma poikkeaa kaikkein selvimmin lukuisista eurooppalaisista maista – myös Suomesta.

Venäjän ortodoksinen kirkko on tuonut esiin torjuvan suhtautumisen homoseksuaalisuuteen muun muassa vuonna 2000 julkaistussa linjauksessaan. Kirkon johto on toistuvasti tuonut samoja näkemyksiä esiin. Samalla se on piirtänyt rajaa venäläisen kulttuuripiirin (Russkij mir) ja länsimaiden välille. Selkeimpänä esimerkkinä lännen turmeluksesta Venäjällä tuodaan esiin lukuisten länsimaiden hyväksyvä suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin. Samaa puhetta kuuluu sekä kirkon että Venäjän valtion taholta.

Seksuaalivähemmistöihin liittyvät kysymykset ovat luoneet rajalinjoja myös kirkkojen välille. Juuri näiden kysymysten vuoksi yli neljä vuosikymmentä jatkuneet oppikeskustelut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välillä keskeytyivät vuonna 2014. Venäjän ortodoksinen kirkko katsoi, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko oli tehnyt liian pitkälle meneviä ratkaisuja suhteessa seksuaalivähemmistöihin.

Yhteydet kirkkojen välillä ovat kuitenkin jatkuneet – vuorovaikutus on ollut vilkasta erityisesti Suomen lähialueilla Pietarista Murmanskiin. Pari viikkoa sitten vuoden 2014 peruuntuneiden oppikeskustelujen teemaksi sovittuihin kristillisen ihmiskäsityksen ja avioliiton kysymyksiin palattiin uudelleen yhteisessä teologisessa konferenssissa. Siinä tavoitteena oli avoin, rehellinen ja erilaisia näkemyksiä tarkasteleva keskustelu. Toisin kuin aiemmissa oppikeskusteluissa, nyt ei pyrittykään yhteiseen julkilausumaan ja yhteisiin teeseihin. Keskeistä oli se, että kyettäisiin paremmin ymmärtämään kummankin kirkon perinnettä, ratkaisuja ja toimintaympäristöä. Tämä tavoite toteutui avoimella ja rehellisellä keskustelulla.

Kirkkojen välissä suhteissa on omat erityispiirteensä, mutta niissä on myös paljon yhteistä minkä tahansa inhimillisen vuorovaikutuksen kanssa. Keskinäinen ymmärrys voi lisääntyä kun molemmat osapuolet tuovat avoimesti ja rehellisesti esille omat näkemyksensä ja niiden perustelut. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta ymmärrys lisääntyy.

Kiinnostava askel eteenpäin olisi kuitenkin sellainen harjoitus, jossa lähdettäisiinkin liikkeelle siitä, että kummankin osapuolen pitäisi ensin kuvata toisen näkemykset ja niiden perustelut – siis se mitä arvelee toisen ajattelevan ja miksi. Tätähän tehdään joka tapauksessa kun kommentoidaan eri kantoja edustavien näkemyksiä, olipa sitten kyse suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin, poliittisiin mielipiteisiin tai vaikka pakolaisiin. Sitä ei kuitenkaan tehdä kasvokkain vaan puhumalla toisesta – ja usein toisen ohi – tunnistamatta ja ymmärtämättä toisen ajatuksia, kokemuksia ja niiden perusteluja.

Tämä harjoitus olisi paljon hyödyllisempi kuin kaivautuminen poteroihin omien ennakkoluulojen kanssa.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.