Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Arkipyhät paikallaan – yhteiskunnallinen arvovalinta

Blogit Rajalla 29.2.2016 12:12
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Yhteiskuntasopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos. Vääntö oli pitkä. Monta kertaa jo lyötiin hanskat tiskiin. Lopulta kuitenkin palattiin neuvottelupöytään. Viides kerta sanoi toden. Neuvottelutuloksen yksityiskohdista taitetaan varmasti pitkään peistä.

Nyt on syytä toivoa, että osapuolten päättävät elimet hyväksyvät neuvottelutuloksen ja sen taakse saadaan riittävä määrä liittoja. Tietenkin myös maan hallituksen pitää todeta neuvottelutulos riittäväksi.

Työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tuntia ja sen toteuttamisen tavasta sovitaan alakohtaisesti. Kirkon näkökulmasta huomionarvoista on, että loppiaisen ja helatorstain asemaan arkipyhinä ei koskettu. Tämä on kulttuurisista ja uskonnollisista juurista tietoinen arvoratkaisu. Ilmeisesti joillakin aloilla loppiainen ja helatorstain voivat muuttua työpäiviksi, jos niin sovitaan. Tämä ei kuitenkaan muuta näiden juhlapäivien asemaa yleisinä vapaapäivinä.

Se, ettei loppiaista ja helatorstaita ei muutettu yleisesti työpäiviksi oli toisaalta luonnollista. Parin vuoden takaisessa työmarkkinakeskusjärjestöjen ja kirkon yhteisessä arkipyhäselvityksessä todettiin, että Suomessa on vähemmän arkipyhiä kuin EU-maiden ja USA:n ja Japanin muodostamassa vertailuryhmässä keskimäärin. Meillä oli tähän ryhmään nähden siis jopa pieni suhteellinen kilpailuetu mitä tulee arkipyhien määrään.

Aiemmassa vaiheessa kirkkoa pyydettiin siirtämään loppiainen ja helatorstai lauantaille. Näiden päivien sijoittumisella kalenteriin on kuitenkin raamatullinen ja vuosituhantinen taustansa. Kirkko ei voinut suostua siirtoon taloudellisista syistä. Kirkon kannasta kerrottiin vielä uudelleen, kun arkkipiispa Kari Mäkinen ja allekirjoittanut tapasivat työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat loppusyksystä.

Tuolloin totesimme, että kirkolla ei ole suunnitelmia siirtää ko. pyhiä pysyvästi tai väliaikaisestikaan lauantaille. Samoin totesimme, että vaikka loppiaisen ja helatorstain vapaapäivästatus ei ole kirkon päätettävissä, on toki kirkon toivomus, että ne voisivat säilyä yleisinä vapaapäivinä. Tältäkin osin kirkon kanta on ollut neuvottelijoiden tiedossa koko prosessin loppuvaiheen ajan.

Kysymys arkipyhistä on kuitenkin – myös kirkon kannalta – vain yksi asia sopimuksessa. Tärkein on se, että sopimus syntyi. Jääkiekossa ja jalkapallossa on tapana puhua game changer´eistä. Niillä tarkoitetaan maalia tai hienoa yksittäistä suoritusta, joka kääntää pelin kulun. Nyt toivon, että yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen olisi Suomen kannalta game changer, joka saisi taantumassa ja työttömyyden kurimuksessa makaavan maan suunnan pikku hiljaa kääntymään.

Kiitoksen ansaitsevat työmarkkinakeskusjärjestöt ja niiden neuvotteluissa sitkeät johtajat sekä taustalla uurastaneet asiantuntijat. Sitkeys ja kestävät istumalihakset eivät kuitenkaan yksin ratkaisseet asiaa. Tarvittiin vastuullisuutta ja aimo annos myös pelisilmää nähdä kokonaisuus.

Kiitoksen ansaitsee myös hallitus, joka loi edellytyksiä sopimiselle. Lopulta paikallisen sopimisen antaminen työmarkkinapöytään taisi olla se ratkaiseva tekijä, jota ilman sopimusta ei olisi syntynyt. Vastuullisuutta ja pelisilmää löytyi siis hallitukseltakin. Tänään on syytä olla tyytyväinen. Neuvottelutulos on syntynyt.

Seuraa kirjoittajaa Facebookissa ja Twitterissä.

Katso Periscope-kahvihetki 1.3.2016, jossa Jukka Keskitalo keskustelee yhteiskuntasopimuksesta ja arkipyhistä.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.