Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Keskustelussa turvapaikanhakijoista ei ole mahdollista olla vain realisti

Blogit Rajalla 26.1.2016 15:47
Stiven Naatus
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.

Puhe turvapaikanhakijoista ja tilanteesta Euroopassa ei ota laantuakseen mediassa. Samalla siitä on tullut yhteiskunnallisen lämmön mittari ja ihmisiä jakava ilmiö. Tämä näkyy ääripäiden välisessä huutelussa, mutta myös maltillisten ihmisten varovaisuudessa sanoa asiasta mitään. Moni pohtii, mikä kanta pitäisi ottaa vai pitäisikö pysyä sivussa koko asiasta. Toisaalta haluaisi puolustaa heikommassa asemassa olevaa ihmistä, toisaalta tuntuu, että myös ongelmia on monia.

Turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan jatkuu. Kokonaistilannetta arvioitaessa ei ole syytä ummistaa silmiä todellisuudelta. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä ympäri Euroopan johtuu paitsi lähtömaiden kriiseistä ja elinoloista, myös salakuljettajien toiminnasta, josta on kasvanut häikäilemätön miljardien liiketoimi. Salakuljetuksen verkostot ulottuvat useaan paikkaan. Pääministerin erityisedustajana Välimeren pakolaiskriisissä toimiva Antti Pentikäinen sanoi Venäjän käyttävän pakolaisvirtoja hyväkseen horjuttaakseen Euroopan vakautta. Hänen mielestään liiallinen naiivius tässä asiassa on vaarallista. Valistuneen kansalaisen pitäisi siis olla kartalla siitä, miltä todellisuus näyttää suuremmassa mittakaavassa. Tämä ei kuitenkaan saa olla ainut näkökulma.

Olennaisen tärkeä on myös yhden ihmisen mittakaava, minun suhteeni toiseen ihmiseen. Miten minä suhtaudun turvapaikanhakijaan, vaikken kenties kohtaakaan häntä kasvokkain? Millaisena pidän hänen ihmisarvoaan? Voinko kuvitella olevani hänen asemassaan ja miten silloin toivon itseäni kohdeltavan? Jos kohtaan hänet, millaista erilaisuutta minä siedän tai mitä pelkoja ja epäluuloja itsestäni löydän? Toinen ihminen on etiikan välttämätön peili, joka paljastaa ajatustemme luonteen. Jos yhden ihmisen näkökulma unohdetaan, seuraukset voivat olla hirveitä. Puheetkin ovat jo vuorovaikutuksellisia tekoja, jotka luovat todellisuutta. Tästä teemasta kirjoittavat mainiosti piispa Kaarlo Kalliala sekä Lari Lohikoski. Keskustelussa turvapaikanhakijoista ei ole mahdollista olla neutraalisti vain realistinen, koska on otettava kantaa toiseen ihmiseen, ja samalla omaan itseemme.

Oikeastaan ihmisen tulisi olla sekä realisti että idealisti. Idealismi ei tarkoita pelkkää kattoon syljeskelyä; se voi muuttua täydeksi toiminnaksi. Hyvä esimerkki tästä on Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin aloittama startup refugees – kampanja, jossa on tarkoitus aktivoida maahantulijoiden henkinen pääoma ja kanavoida se työhön ja yrittelijäisyydeksi. Vapaaehtoisessa verkostossa on mukana jo satoja yrityksiä ja yhteisöjä sekä suuri joukko vapaaehtoisia. Mainiota idealismia, sanoisin.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.