Pariisissa hyväksikäytetyt nuoret

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Kirjoittaja on kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Kirkkohallituksessa.

Pariisin iskuissa silmitöntä tuhoa ja kuolemaa aiheuttivat nuoret miehet. Todennäköisesti kyse oli nuorista ihmisistä, joille ääri-islamilainen ryhmä oli tarjonnut jotain sellaista, mitä vaille he olivat jääneet – kuulumista ryhmään, tulemista hyväksytyksi, yhteisöllisyyttä.

Surullista on se, että luullessaan tulleensa hyväksytyksi, he tulivat hyväksikäytetyksi. He uskoivat olevansa uskonnon asialla taistelussa pahaa maailmaa vastaan. Tosiasiassa uskonnolla ei ole heidän tekojensa kanssa mitään tekemistä – kyse on mielipuolisuudesta, raakuudesta. Taustalla on oletettavasti kyse myös rahasta ja vallasta.

Radikalismin ja ekstremismin kasvualustan muodostavat epäoikeudenmukaisuus ja ulkopuolisuus. Vihaa on äärimmäisen helppoa lietsoa siellä, missä pettymykset ja näköalattomuus ovat vallanneet kasvutilan toivolta ja tulevaisuudennäkymiltä. Epätoivo ja viha ovat tappava yhdistelmä.

Vaikka tekijät ovat tietenkin vastuussa tekemästään, yhteiskunnalla ja poliittisella päätöksenteolla ja -tekijöillä on oma vastuunsa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunnassa tehdään päätöksiä, jotka ruokkivat oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Päätöksiä, jotka takaavat tasavertaiset mahdollisuudet jokaiselle. Päätöksiä, joilla heikoimmista pidetään huolta. Päätöksiä, joilla vahvistetaan yhteisöllisyyttä.

Emme voi sivuuttaa myöskään lähiyhteisöjen vastuuta. On vaikea kuvitella, että ihminen, joka lähipiirissään on tullut hyväksytyksi, rakastetuksi, kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi, tarttuisi aseeseen ja tappaisi kylmäverisesti lähimmäisiään. Rakkaus ja yhteisöllisyys ovat täsmäaseita epätoivoa ja vihaa vastaan.

Vastikään järjestetyssä USKOT-foorumissa todettiin, että paras turva viharikoksia vastaan on uskontojen, kulttuuritaustojen ja vakaumusten turvallinen vuoropuhelu, rinnakkaiselo ja yhteistyö. Jokaisen meistä tulisi saada elää vahvasti oman identiteettinsä mukaisesti. Kaikki, mitä joudumme kätkemään, etsii jollain tavalla ulospääsynsä.

Meillä on nyt tilaisuus ottaa vastaan, antaa turvaa ja pitää huolta. Näyttää, että maailma voi olla myös turvallinen ja hyvä. Meillä on nyt tilaisuus näyttää omille lapsillemme ja nuorillemme mitä tarkoittaa hyväksyntä ja lähimmäisen rakkaus arjessa. Meillä on nyt tilaisuus näyttää, että hyvä voittaa. Aina.