Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Sote ja seurakunnat

Blogit Rajalla 10.11.2015 15:06
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Sote-sovun jälkeen yhteiskunnassa on vähitellen selviämässä, mitkä asiat ihmisten arjessa muuttuvat.

Moni ei ole ehkä tullut ajatelleeksi, että sote-uudistuksella on vaikutusta myös Suomen ev.lut. kirkon seurakuntiin. Seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on monenlaisia yhteistyösopimuksia kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kanssa.

Sopimuksia on laadittu esimerkiksi perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon toteuttamisesta. Palkanmaksajana sairaalapapeille ja perheneuvojille toimii seurakunta tai seurakuntayhtymä, mutta sopimuskumppani tarjoaa usein tilat ja työvälineet.

Useilla paikkakunnilla kunta on osallistunut sopimuksen mukaisesti myös perheasiain neuvottelukeskuksen kustannuksiin. Tämä on luonnollista, koska kirkon perheneuvontatyö tukee ja täydentää yhteiskunnan palveluverkkoa.

Sairaalasielunhoidon ja kirkon kehitysvammaistyön osalta seurakuntayhtymät ovat solmineet yhteistyösopimuksia sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien kanssa.

Uudessa tilanteessa osa sopimuksista joudutaan solmimaan uudestaan itsehallintoalueiden tai niiden yhteydessä toimivien palveluntuottajien kanssa.

Myös kirkon sisällä tullaan tarvitsemaan uudenlaista yhteistyötä, kun yksi sote-alue voi olla jopa kolmen hiippakunnan alueella.

On tärkeää, että ministeriössä tapahtuvan jatkovalmistelun yhteydessä kirkon rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen yhteistyökumppanina pidetään mielessä.

Hallituksen sote-linjauksen mukaisesti sote-alueet voivat käyttää palveluiden tuottamisessa yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.

Linjausta on syytä tulkita siten, että myös seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä olisi eräissä tapauksissa mahdollisuus toimia palveluntuottajana.

Kirkkohallitus on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on selkeyttää kirkollisten toimijoiden palveluntuottajaroolia ja identiteettiä.

Syntynyt tilanne ei haasta seurakuntia ja muita kirkollisia tahoja yhteistyöhön ainoastaan uusien sote-toimijoiden vaan myös kuntien kanssa. Perinteisesti seurakuntien ja kuntien yhteistyö on ollut vilkasta.

Uuden, tämän vuoden toukokuussa voimaan tulleen kuntalain 1 §:n mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Tässä tehtävässä seurakunnat ja  kolmas sektori ovat kunnille luonteva yhteistyökumppani.

Uusi kuntalain määritelmä voi tarjota jopa syveneviä yhteistyön mahdollisuuksia kuntien ja seurakuntien yhteistyölle.

Seuraa kirjoittajaa myös Facebookissa ja Twitterissä.

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.