Sote ja seurakunnat

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Sote-sovun jälkeen yhteiskunnassa on vähitellen selviämässä, mitkä asiat ihmisten arjessa muuttuvat.

Moni ei ole ehkä tullut ajatelleeksi, että sote-uudistuksella on vaikutusta myös Suomen ev.lut. kirkon seurakuntiin. Seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on monenlaisia yhteistyösopimuksia kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kanssa.

Sopimuksia on laadittu esimerkiksi perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon toteuttamisesta. Palkanmaksajana sairaalapapeille ja perheneuvojille toimii seurakunta tai seurakuntayhtymä, mutta sopimuskumppani tarjoaa usein tilat ja työvälineet.

Useilla paikkakunnilla kunta on osallistunut sopimuksen mukaisesti myös perheasiain neuvottelukeskuksen kustannuksiin. Tämä on luonnollista, koska kirkon perheneuvontatyö tukee ja täydentää yhteiskunnan palveluverkkoa.

Sairaalasielunhoidon ja kirkon kehitysvammaistyön osalta seurakuntayhtymät ovat solmineet yhteistyösopimuksia sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien kanssa.

Uudessa tilanteessa osa sopimuksista joudutaan solmimaan uudestaan itsehallintoalueiden tai niiden yhteydessä toimivien palveluntuottajien kanssa.

Myös kirkon sisällä tullaan tarvitsemaan uudenlaista yhteistyötä, kun yksi sote-alue voi olla jopa kolmen hiippakunnan alueella.

On tärkeää, että ministeriössä tapahtuvan jatkovalmistelun yhteydessä kirkon rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen yhteistyökumppanina pidetään mielessä.

Hallituksen sote-linjauksen mukaisesti sote-alueet voivat käyttää palveluiden tuottamisessa yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.

Linjausta on syytä tulkita siten, että myös seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä olisi eräissä tapauksissa mahdollisuus toimia palveluntuottajana.

Kirkkohallitus on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on selkeyttää kirkollisten toimijoiden palveluntuottajaroolia ja identiteettiä.

Syntynyt tilanne ei haasta seurakuntia ja muita kirkollisia tahoja yhteistyöhön ainoastaan uusien sote-toimijoiden vaan myös kuntien kanssa. Perinteisesti seurakuntien ja kuntien yhteistyö on ollut vilkasta.

Uuden, tämän vuoden toukokuussa voimaan tulleen kuntalain 1 §:n mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa. Tässä tehtävässä seurakunnat ja  kolmas sektori ovat kunnille luonteva yhteistyökumppani.

Uusi kuntalain määritelmä voi tarjota jopa syveneviä yhteistyön mahdollisuuksia kuntien ja seurakuntien yhteistyölle.

Seuraa kirjoittajaa myös Facebookissa ja Twitterissä.