Demokratia vai Isis?

Profiilikuva
Blogit Rajalla
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon sai neljän tunisialaisen kansalaisjärjestön kvartetti rauhan ja demokratian edistämisestä. Kvartettiin kuuluvat ammattiliitto UGTT, teollisuuden ja kaupan liitto UTICA, ihmisoikeusjärjestö LTD ja asianajajaliitto.

Kuten viime vuosien uutiset ovat kertoneet, rauhanomainen eteneminen arabikevään jälkeen ei ole ollut helppo tie. Ei myöskään Tunisiassa. Kansannousun kriittisinä hetkinä maassa kyettiin kuitenkin rakentamaan siltoja poliittisten vallankäyttäjien ja kansalaisjärjestöjen välille. Tässä työssä nyt palkituilla järjestöillä oli iso rooli.

Tunisiasta liikkeelle lähtenyt arabikevät levisi lähes kaikkialla arabimaailmaan. Kaikkialla seuraukset eivät olleet pelkästään myönteisiä. Esimerkiksi Libyassa ja Syyriassa ajauduttiin sisällissotaan. Egyptissä demokratiakehitys ajautui umpikujaan ja sotilasvallankaappaukseen.

Näissä maissa uudistusten sijaan yhteiskunnat ovat jatkuvasti levottomia ja väkivaltaisia. Myös talous on monessa arabikevään maassa entisestään romahtanut. Tästä kertovat myös Eurooppaan tulevat pakolaisvirrat.

Sekasortoinen yhteiskunnallinen tilanne on luonut maaperän terrorismille. Irakissa ja Syyriassa toimiva Isis taistelee vallasta erittäin väkivaltaisin keinoin. Sen tavoitteena on ottaa hallintaansa lisää alueita. Se käyttää hyväkseen nuorten miesten turhautumista, joka syntyi arabikevään jälkeen.

Tunisian esimerkki vahvistaa, että on myös toinen tie. Palkitun kvartetin sitkeän ja visionäärisen työn tuloksena kaikki osapuolet poliittisista tai uskonnollisista jakolinjoista huolimatta otettiin mukaan neuvotteluihin Tunisian poliittisesta tulevaisuudesta. Merkillepantavaa on myös hedelmällinen yhteistyö julkisen vallan ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Näkemyseroista huolimatta sitoutuminen yhteistyöhön yhteisen hyvän puolesta on tuottanut tulosta.

Arabikevään seuraukset eri maissa kertovat, että vastakkainasettelujen tie vie kehityksen pysähtymiseen ja pahimmillaan jo saavutetun hyvän tuhoamiseen. Yhteistyön tie, niin haastava kuin se voikin olla, on viime kädessä tie rakentaviin ratkaisuihin. Toinen oppi on se, että hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan toimijoita laajasti poliittisista puolueista kansalaisjärjestöihin. Suurissa murroksissa kansalaisyhteiskuntaa ei voi sivuuttaa.

Yhteistyö on voimaa myös kansakuntien välillä. Vuonna 2012 suomalainen eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo Finland perusti yhdessä bulgarialaisten, hollantilaisten ja tunisialaisten kumppaneidensa kanssa Tunisiaan politiikkakoulun. Se kouluttaa eri puolueissa toimivia aktiivisia nuoria mm yhteiskuntarakenteista, demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

Tällä hetkellä Tunisian 217-paikkaisessa parlamentissa on 14 politiikkakoulun kasvattia. Koska kurssille osallistuu vuosittain noin 100 nuorta, on todennäköistä, että jatkossa heitä on myös parlamentissa entistä enemmän.

Seuraa kirjoittajaa facebookissa ja twitterissä.