Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kesä 2015 – jäätelökesä vai suoritus?

Blogit Rajalla 7.7.2015 08:00
Susanna Merikanto-Timonen
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.

Sanotaan, että ihminen on onnellisimmillaan odottaessaan lomaa – lapsuuden kaltaisia aurinkoisia kesäpäiviä, iloista yhdessäoloa, aikaa kaikkeen siihen, mitä muuten ei ole ehtinyt. Helposti kesäkalenteri on täynnä mökkeilyä, ystävien tapaamista, kesäjuhlia, musiikkitapahtumia ja kesäteattereita. Niin ja tietysti jäätelöä, grilliruokaa, suomalaisia mansikoita ja ehkä kohtuudella kesäisiä kuohuvaisia.

Loma tulee useimmalle meistä tarpeeseen, mutta siihen voi latautua liikaa odotuksia ja tavoitteita, jolloin leppoinen lomailu vaihtuu stressaamiseen. Ahdistusta voi herättää niin lomalle jääminen, itse lomailu kuin töihin palaaminenkin.

Jäätelöä vai aikatauluja?

Jäätelöä vai aikatauluja?

Ja siinä sitten ollaan – suoritetaan lomaa kuten suoritetaan kiireistä arkea tiukkoine aikatauluineen. Oma lomakin on yhtä aikataulua. Aktiviteetteja tulee olla lapsille, vanhemmille, yksin ja yhdessä. Oman ja yhteisen ajan järjestäminen saattaa olla vaikeaa, puhumattakaan siitä, että kesäloma-budjetti riittäisi kaikkien toiveiden täyttämiseen.

Valitettavan yleistä on, että tämä toiveiden ja odotusten loma on liian täyteen pakattu ja väistämättä yhteenottoja tulee. Silloin jäätelökesän muistelu on vain huonoa pilaa. Omien asenteiden ja ennakko-odotusten keskellä voi tuntua mahdottomalta pysähtyä toisen viereen ja vain kuunnella, ei oikaista, ei kertoa ns. oikeata totuutta – olla vain vierellä, nähdä toinen Henri M. Nouwenin sanoin: ”Pelokkaan vihamielisyyden sijaan kypsyy hiljalleen vieraanvaraisuus, sisimpämme väljenee ja venyy, saamme lisää tilaa itsellemme, mutta samalla ”vieraillemmekin”, niille, jotka kulloinkin elävät lähellämme tai tarvitsevat meitä. Sitä mukaa kun itse rentoudun, minussa vapautuu tilaa toisillekin. Ei enää tarvitse vahtia tai määräillä, miten heidän on oltava. Hekin saavat olla kanssani kuin kotonaan.” Tämä on melkoisen mahdoton tehtävä, jos itsellä ei ole ollut aikaa itsensä kanssa. Silloin kun elämä rakentuu suorittamiseen, aikatauluihin ja itsensä unohtamiseen.

Uskallanko?

Jokainen päivä, lomallakin on aina uusi mahdollisuus. Mahdollisuus tarkastella itseään, kurkata peiliin. Mutta – uskallanko olla rehellinen, kun katson tähän peiliin? Toiminko oikeasti niin kuin haluaisin minua kohdeltavan vai pakenenko aikataulujen ja suorittamisen taakse? Tämä ei ole helppo tehtävä. Kuitenkin, kokemus omasta olemassaolostamme ja arvostamme rakentuu kohtaamisessa toisten ihmisten kanssa.

Olemme sitten lomalla tai lomattomana, uskon että meistä jokainen kaipaa sitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi ainutkertaisena ja ainutlaatuisena. Toisen ja itsensä kuuleminen vaatii harjoitusta ja tiettyä rohkeutta hidastaa, pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on oma asenteeni itseeni, lähimmäisiini ja elämään ylipäätänsä.

Olet jo pitkällä, jos jaksat aidosti pysähtyä kuulemaan mitä toisella on sydämellä, ilman keskeytystä, sydämellä kuunnellen. Silloin voi oppia myös kuulemaan itseään, sydäntään ja olla lähempänä kultaisen säännön periaatetta ” Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

Minkälaisena sinä tulet muistamaan tämän kesän?

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.