Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Sivistyksen hiipuva tuho?

Blogit Rajalla 22.4.2015 10:51
Elina Juntunen
TT, YTK Elina Juntunen työskentelee asiantuntijana kirkkohallituksessa.

Olipa_kerran_seminaari_juliste_850px

Juuri päättyneistä eduskuntavaaleista odotettiin tulevan koulutusvaalit. Olivatko ne sitä? Puolueiden vaaliohjelmissa koulutus sai keskeisen aseman mutta vaalien alla käyty koulutuspolittiinen keskustelu jäi laimeaksi.

Koulutukselta odotetaan paljon ja koulutus lupaa paljon. Kaikesta koulutuksen lupaus-, odotus-, tulos-, mittaus- ja järkipuheesta jää jäljelle kuitenkin kysymys siitä, mitkä ovat koulutuksemme suuret ihanteet, ideat ja merkitykset.

Onko koulutuksemme kehittäminen jo liiankin talous- ja tulosorientoitunutta? Ovatko kovat faktat syöneet koulutuksen ja sivistyksen syvät ihanteet ja arvot? Niitä on kovin vaikeaa havaita ajankohtaisesta ja toisinaan jopa intohimoisesta suomalaisesta koulutuspoliittisesta keskustelusta.

Jäähyväiset Kajaanin seminaarille

Pääsiäisen alla Kajaanin elokuvateatterissa ennakkonäytettiin Markku Heikkisen ohjaama dokumentti ”Olipa kerran seminaari”. Dokumentti kertoo Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen alasajosta ja lopettamisesta. Opettajia koulutettiin Kajaanissa yli sadan vuoden ajan, kunnes vuonna 2013 toiminta päättyi kokonaan.

Vuosisadan aikana Kajaanista valmistui kansakoulunopettajia, ortodoksiuskonnon opettajia, peruskoulun luokanopettajia, opinto-ohjaajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia, liikunnan- ja matematiikan aineenopettajia lähes 8000. Nämä valmistuneet opettajat ja kasvattajat ovat olleet konkreettisin osoitus Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen laadukkaasta ja varsin tuloksellisesta toiminnasta.

Kajaanin seminaarilla on ollut myös muita syviä merkityksiä. Se oli kainuulaisen akateemisen elämän sydän, yhteisen henkisen perinnön ja muistin rakentaja ja ylläpitäjä, tulevaisuuden suunnannäyttäjä ja toivon tarjoaja paremmasta tulevaisuudesta ja hyvästä elämästä.

Koulutus ja kansankunnan elinvoima

Kajaanin seminaarin lakkauttamista voidaan pitää yhtenä alkusoittona 2010-luvun suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Korkeakoulusektorin uudistamista ovat määritelleet korkeakoulujen profiloituminen ja alueellisten yksikköjen karsiminen.

Yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävää on arvioitu yhä kiihtyvissä määrin yhteiskunnalle tuottaman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Julkisen talouden heikentyminen ja työmarkkinoiden muutokset ovat olleet vaikuttamassa koulutuspaikkojen leikkaamisiin ja opintotukijärjestelmän uudistamiseen niin, että se tukee nopeaa valmistumista.

Opiskelijavalinnassa ensisijaisia ovat he, joilla ei vielä ole korkeakoulupaikkaa. Valmistumisen jälkeistä työttömyyttä pyritään ehkäisemään tai lyhentämään liittämällä kaikki alle 30-vuotiaat valmistuneet nuorisotakuun piiriin.

Toisen asteen koulutuksen kehittämisen tavoitteena on ollut uudistaa lähes kaikki mahdollinen: järjestämisluvat, rahoitus, tutkinnot, lukion tuntijako ja ylioppilaskirjoitukset sekä opiskeluhuolto. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on ollut vahva työelämälähtöisyys.

Työelämän muuttuvat osaamistarpeet määrittävät koulutuksen sisällölliset tavoitteet. Samanaikaisesti ammattiin opiskelevien ohjaamaton työssäoppiminen ja itsenäinen työ ovat kasvaneet, ja lähiopetus vähentynyt.

Suomalaista koulutusjärjestelmää kehitetään rationaalisin perustein toimintaympäristön muutosten mukaan. Koulutuksella pyritään turvaamaan yhteiskuntamme työvoimatarve, kasvu ja kilpailukyky.

Koulutettaville tulee löytyä koulutusta vastaavaa työtä ja julkisesti rahoitetun koulutusjärjestelmän tulee tuottaa yhteiskunnallisesti toivottua tulosta ja yhteistä hyvää. Koulutus on ratkomassa yhteiskunnallisesti vaikeita ja ilkeitä ongelmia, joille ei ole olemassa yksinkertaisia ja selkeitä ratkaisuja tai joita voitaisiin hallita yhden koulutus- tai tieteenalan piirissä.

Mikä on koulutuksen suuri päämäärä?

Koulutuksen muutos ja uudistaminen eivät ole vain suomalaisia ilmiöitä, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen kehitys. Filosofi Martha C. Nussbaum arvioi koulutuksen olevan suorastaan maailmanlaajuisessa kriisissä, joka kumpuaa koulutuksen varsin yksisuuntaisesta, markkinavetoisesta, kehittämisestä.

Eri puolilla maailmaa koulutuksessa pyritään luopumaan niin sanotuista turhista rönsyistä ja panostetaan sellaisiin opetuksen sisältöihin, jotka takaavat pärjäämisen globaaleilla markkinoilla. Koulutuksen saavutuksia arvioidaan höydyn näkökulmasta, ennen kaikkea aineellisen hyödyn ja taloudellisen menestyksen näkökulmista.

Koulutuksella on suuri vaara menettää otteensa tärkeimpään tehtäväänsä: tukea opiskelijoita itsenäiseksi ja kriittisiksi ajattelijoiksi ja kansakuntien kärsimysten ja saavutusten ymmärtäjiksi.

Koulutuksen toteuttajat, kehittäjät ja päättäjät eivät saisi unohtaa sitä, mitä korvaamattoman arvokasta ja inhimillisesti syvää koulutus tarjoaa ihmisen kasvulle ja kehittymiselle. Koulutuksen kautta ihminen voi saada jotain sellaista, joka ei ole häilyvää työmarkkinoiden ja talouden suhdanteissa.

Monisäikeinen ja humaanit näkökohdat huomioonottava koulutus antaa ihmiselle rakennusaineksia maailmaan ja yhteiskuntaan, jossa voi elää hyvää elämää, oppia näkemään toiset ihmiset täysiarvoisina, kunnioitettavina ja myötätuntoisina. Myötätuntoisuus ja kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan voittavat pelon, kateuden ja itsekeskeisyyden.

Yksilön ja yhteisön hyvä elämä

Markku Heikkisen dokumentti Olipa kerran seminaari herättää kysymyksen, olisiko kainuulaisten, ja erityisesti poliittisten päättäjien voimakkaampi vastarinta voinut pelastaa Kajaanin opettajienkoulutuksen. Jäikö opettajienkoulutus omaksi saarekkeekseen, osallistumatta keskusteluun työttömyyden runteleman maakunnan ongelmien ratkaisemiseksi?

Koulutus ei ole vain yksilön rikastuttamista varten, vaan sen tulee tarjota vaihtoehtoja maakuntien ja koko kansakunnan hyvän elämän päämäärien arvioimiseksi.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.