Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kiusaaminen voi tappaa

Blogit Rajalla 2.9.2014 11:48
Päivi Kähkönen
Kirjoittaja on kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Kirkkohallituksessa.
Myös kirkon työntekijöitä on osallistunut #kutsumua -kampanjaan.

Myös kirkon työntekijöitä on osallistunut #kutsumua -kampanjaan.

Kiusaaminen ponnahti otsikoihin, kun 19-vuotias lukiolainen kertoi fb-sivuillaan puuttuneensa tilanteeseen, missä ryhmä poikia kiusasi toveriaan. Lukiolaisen toiminnasta antoi kiitosta myös Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, joka totesi vahvojen velvollisuudeksi puuttua kiusaamiseen. Lukiolaisten liitto lanseerasi #kutsumua-kampanjan, jonka avulla liitto tahtoo rohkaista kaikkia suomalaisia näyttämään esimerkkiä ja rakentamaan ilmapiiriä, jossa kukin tulee näkyväksi omana itsenään.

On tärkeää puhua kiusaamisesta ja sen ennaltaehkäisystä, sillä kiusatuksi tuleminen on kehityksellinen riski. Se vaikuttaa itsetunnon kehitykseen, aiheuttaa yksinäisyyttä ja masennusta, voi johtaa syrjäytymiseen ja äärimmillään jopa itsetuhoisuuteen. Kiusatuksi tulemisella on pitkä varjo. Se heijastuu myös aikuisiän ihmissuhteisiin.

Kiusaaminen ei siis ole mikään pikku juttu. Kiusattuja on lähes joka koululuokassa, kymmeniä tuhansia lapsia joka päivä. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista vallan tai voiman väärinkäyttöä. Siinä aiheutetaan toistuvasti yhdelle ja samalle lapselle pahaa mieltä monin eri keinoin. Suurin osa kiusaamisesta on näkymätöntä ja hienovaraista, mikä tekee siihen puuttumisen vaikeaksi. Netin keskustelupalstat ovat yksi kiusaamisen uusista temmellyskentistä.

Koulukiusaamisesta ei puhuta ensimmäistä kertaa. Psykologian tohtori Christina Salmivalli teki aiheesta 1990-luvun lopulla väitöskirjan ja kehitti myöhemmin interventiomallin kiusaamisen ehkäisemiseksi. Meillä on siis keinoja puuttua kiusaamiseen ja vähentää sitä. Koulutus ja puheet eivät kuitenkaan riitä, ellemme me aikuiset sitoudu käytännössä toimimaan kiusaamisen vähentämiseksi. Motivaation lisäksi tarvitaan tietysti resursseja. Kouluissa tämä tarkoittaa pienempiä ryhmiä, enemmän aikuisia ja enemmän puhetta kiusaamisesta ja sen vaikutuksista.

Kiusaaminen ei ole pelkästään kouluelämään sijoittuva ilmiö. Sitä on kaikkialla – kodeissa, työpaikoilla, harrastuksissa. On myös aikuisia, jotka päivittäin kärsivät toisten aikuisten kiusanteosta. Aikuisia, joiden elämäniloa ja hyvinvointia nakerretaan päivästä toiseen piikittelyllä, nimittelyllä tai tietoisella ryhmästä pois sulkemisella. Keskuudessamme on aikuisia, jotka herätessään miettivät mistä saada voimaa jaksaa ja kestää edessä oleva päivä.

Surullisinta on, että kiusaaja huutaa toiminnallaan: ”Nähkää minut!” ”Hyväksykää minut!” ”Minulla on paha olla!”. Apua ja tukea tarvitsevat niin siis kiusattu kuin kiusaajakin.

Kaikille meille, lapsille ja aikuisille, on tärkeää tulla rakastetuksi, nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Lapsi tai aikuinen, joka on saanut sellaista riittävästi, ei tunne tarvetta kiusata lähimmäistään. Hänen ei tarvitse pönkittää omaa asemaansa tai itsetuntoaan alentamalla toisia tai kohtelemalla heitä kaltoin. Rakastetuksi, nähdyksi ja kuulluksi tullut ihminen on empaattinen. Hän kärsii nähdessään toisen kärsivän. Vahvemman velvollisuus on puuttua kiusaamiseen ja välittää sillä tavoin lähimmäisestä. Kun seuraavan kerran havaitsemme kiusaamista, ollaan rohkeita ja sanotaan: ”Lopeta!”

Katso myös piispa Irja Askolan #kutsumua -kuva tästä.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.