Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Uhanalainen – mutta kaikkea muuta kuin kuollut

Blogit Rajalla 21.5.2014 21:47
Ilkka Sipiläinen
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

Kuva: Jani Laukkanen

Kuva: Jani Laukkanen

Itämerta on sanottu maailman uhanalaisimmaksi mereksi. Tämä vuosi on oman Suomenlahtemme teemavuosi. Sen aikana katsotaan sekä ilonaiheita että uhkia.

Merellä liikkuvat ovat huomanneet kahden komean eläimen kantojen elpyneen. Merikotka kaartelee jälleen uljaasti taivaalla ja harmaahylkeen saattaa nähdä kurkistavan veneen vierestä tai loikoilevan luodolla. Puhtaan veden rakkolevä on myös elpynyt.

Uhkia on silti paljon. Ilmastonmuutoksen ja ravintopäästöjen vaikutuksesta meri ja sen ekosysteemi muuttuvat. Meri on sekä mahtava ja välillä pelottava voima että myös varsin haavoittuva. Erityisesti se koskee matalaa, suljettua ja vähäsuolaista Itämerta. Itämerellä on omintakeinen lajisto, mutta se ei ole erityisen laaja.

Kalakantojen yksipuolistuminen uhkaa myös. Sameissa vesissä liikkuvat särjet, mutta kirkkaammissa kampelat.

Suomenlahti on vilkas. Itä-länsi – suuntaan kulkevat öljytankkerit ja pohjoisen ja etelän väliä matkustajalaivat. Öljy- ja muun onnettomuuden vaara on ilmeinen. Sellaisen välttämiseksi on tehty paljon.

Suomenlahti 2014 teemavuosi on kolmen rantavaltion, Suomen, Viron ja Venäjän ja erityisesti näiden ympäristöntutkimuslaitosten yhteinen hanke. Hanketta suojelevat maiden presidentit. Mm. Venäjä on kunnostautunut toimissaan, sanovat tutkijat.

Mitä sitten voimme tehdä? Ja koskeeko teemavuosi vain Suomenlahden rannan asukkaita? Melkein kaikkialta maastamme vedet päätyvät Itämereen. Toisin on vain aivan pohjoisessa. Suomalaiset mukaan lukien valuma-alueella on noin 13 miljoonaa asukasta. Heidän kaikkien toiminta vaikuttaa mereen.

Suomenlahden tilaa voi parantaa hyvin samanlaisilla asioilla kuin muunkin luomakunnan ja ilmaston.

Ensi sunnuntaina Helsingin Tuomasmessun teemana on Suomenlahti ja luomakunnan ihmeellisyys. Rukoilemme kauniin meren puolesta ja pyydämme voimaa ja siunausta työhön sen suojelemiseksi.

Lähiruuan ja luomun syöminen auttaa, samoin kotimaisen kalan. Sekaruuan syöjien kannattaa käyttää lihaa kohtuudella, niin ravinne- ja kasvihuonepäästöt vähenevät.

Roskien lajittelu ja kierrätys auttavat. Mereen päätyvän roinan välttäminen on tärkeää. Pohjoismaisella joutsenmerkillä varustetut tuotteet ovat paitsi laadukkaita, myös hyviä ympäristön kannalta. Aivan tavallisista kaupoista löytyy vaikkapa joutsenmerkittyjä astinpesukoneen aineita. Niitä käyttämällä meren kuorma vähenee.

Itämerta auttaa myös se kun me rakastamme sitä, sen kauniita maisemia, avointa merta ja saaristoa. Teemavuoden logossa onkin sen merkkinä sydän.

I_love_GOF2014_logo_pysty_400px

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.