Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Uhanalainen – mutta kaikkea muuta kuin kuollut

Ilkka Sipiläinen
Blogit Rajalla 21.5.2014 21:47

Kuva: Jani Laukkanen

Kuva: Jani Laukkanen

Itämerta on sanottu maailman uhanalaisimmaksi mereksi. Tämä vuosi on oman Suomenlahtemme teemavuosi. Sen aikana katsotaan sekä ilonaiheita että uhkia.

Merellä liikkuvat ovat huomanneet kahden komean eläimen kantojen elpyneen. Merikotka kaartelee jälleen uljaasti taivaalla ja harmaahylkeen saattaa nähdä kurkistavan veneen vierestä tai loikoilevan luodolla. Puhtaan veden rakkolevä on myös elpynyt.

Uhkia on silti paljon. Ilmastonmuutoksen ja ravintopäästöjen vaikutuksesta meri ja sen ekosysteemi muuttuvat. Meri on sekä mahtava ja välillä pelottava voima että myös varsin haavoittuva. Erityisesti se koskee matalaa, suljettua ja vähäsuolaista Itämerta. Itämerellä on omintakeinen lajisto, mutta se ei ole erityisen laaja.

Kalakantojen yksipuolistuminen uhkaa myös. Sameissa vesissä liikkuvat särjet, mutta kirkkaammissa kampelat.

Suomenlahti on vilkas. Itä-länsi – suuntaan kulkevat öljytankkerit ja pohjoisen ja etelän väliä matkustajalaivat. Öljy- ja muun onnettomuuden vaara on ilmeinen. Sellaisen välttämiseksi on tehty paljon.

Suomenlahti 2014 teemavuosi on kolmen rantavaltion, Suomen, Viron ja Venäjän ja erityisesti näiden ympäristöntutkimuslaitosten yhteinen hanke. Hanketta suojelevat maiden presidentit. Mm. Venäjä on kunnostautunut toimissaan, sanovat tutkijat.

Mitä sitten voimme tehdä? Ja koskeeko teemavuosi vain Suomenlahden rannan asukkaita? Melkein kaikkialta maastamme vedet päätyvät Itämereen. Toisin on vain aivan pohjoisessa. Suomalaiset mukaan lukien valuma-alueella on noin 13 miljoonaa asukasta. Heidän kaikkien toiminta vaikuttaa mereen.

Suomenlahden tilaa voi parantaa hyvin samanlaisilla asioilla kuin muunkin luomakunnan ja ilmaston.

Ensi sunnuntaina Helsingin Tuomasmessun teemana on Suomenlahti ja luomakunnan ihmeellisyys. Rukoilemme kauniin meren puolesta ja pyydämme voimaa ja siunausta työhön sen suojelemiseksi.

Lähiruuan ja luomun syöminen auttaa, samoin kotimaisen kalan. Sekaruuan syöjien kannattaa käyttää lihaa kohtuudella, niin ravinne- ja kasvihuonepäästöt vähenevät.

Roskien lajittelu ja kierrätys auttavat. Mereen päätyvän roinan välttäminen on tärkeää. Pohjoismaisella joutsenmerkillä varustetut tuotteet ovat paitsi laadukkaita, myös hyviä ympäristön kannalta. Aivan tavallisista kaupoista löytyy vaikkapa joutsenmerkittyjä astinpesukoneen aineita. Niitä käyttämällä meren kuorma vähenee.

Itämerta auttaa myös se kun me rakastamme sitä, sen kauniita maisemia, avointa merta ja saaristoa. Teemavuoden logossa onkin sen merkkinä sydän.

I_love_GOF2014_logo_pysty_400px

Ilkka Sipiläinen

Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija. Kirkkohallituksessa työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt