Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kun kohtuus on kylliksi

Blogit Rajalla 5.3.2014 07:45
Ilkka Sipiläinen
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

ekopaasto_hiilidieetti

Tänään alkaa paastonaika. Se kestää seitsemän viikkoa ja päättyy pääsiäiseen.

Yksi syvä paaston perinne tulee sisällissodan riivaamasta Syyriasta, satojen vuosien takaa. Munkki Efraim eli 300-luvulla ja hänen paastorukouksensa pysäyttää: Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki, anna sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki. Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten tuomitsisi veljeäni. Hyvä harjoitus niin Efraimin kotiseudulla kuin täällä Suomessa!

Ekopaasto yhdistää vanhaa paastoperinnettä tämän päivän uusiin haasteisiin. Siinä muutetaan omaa elämäntapaa niin, että se vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Eniten vaikuttaa muutos ruokavalioon (vähemmän etenkin punaista ja muuta lihaa), liikkumiseen (turha yksityisautoilu, turhat lennot ja laivamatkat)  sekä asuminen (kohtuukoko, veden ja lämmön käyttö).

Ekopaaston sivuilla on monta hyvää vinkkiä. Siellä voi käydä myös tekemässä oman paastovalintansa.

Ekopaastoon kutsuvat Suomen ympäristökeskus SYKE, evankelisluterilainen kirkko ja ekumeeninen neuvosto SEN.

paastoleipojat

Mistä aion paastota itse? En syö lihaa ennen kuin vasta pääsiäispäivänä lammasta. Kiinnitän huomiota veden ja lämmön käytön kohtuullisuuteen. Ja yritän vähän hiljentää tahtia. Yksityisautoilua en voi vähentää, kun ei ole ollut autoa moneen vuoteen. Olen siitä onnellisessa asemassa, etten tässä elämäntilanteessa tarvitse sellaista. Säästyviä rahoja ohjaan nyt paastonaikana kansainväliseen diakoniaan.

Ekopaastokampanjan vetoomus kiteyttää sen mistä on kyse. Luopumalla liiasta voimme huomata perusasioiden kauneuden ja arvon. Silloin voimme nauttia luonnon tarjoamista lahjoista kestävällä ja kohtuullisella tavalla. Kuluttaminen ei tuolloin ole kyltymätöntä, vaan kohtuus on kylliksi.

ekopaastojulistus_netti_jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.