Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Who Cares?

Blogit Rajalla 19.2.2014 13:29
Päivi Kähkönen
Kirjoittaja on kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Kirkkohallituksessa.

Suomi on täynnä yksinäisiä ihmisiä – lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia. Yksinäiset lapset soittavat pitkinä iltapäivän ja illan tunteina lasten ja nuorten palvelevaan puhelimeen, syrjäytetyt nuoret kertovat yksinäisyydestään, monet pienten lasten vanhemmat kokevat jäävänsä yksin vanhemmuuden kysymysten kanssa. Yksinäisyys on tuttu seuralainen myös vanhuksille kodeissa ja laitoksissa. Yksinäisyyden kavereina ovat yleensä toivottomuus ja masennus. Yksinäisyys on ihmiselle myrkkyä. Who cares?

Lapsiperheköyhyys koskee Suomessa yli 130 000 lasta. Suurimpia toimeentulovaikeuksia on yksinhuoltajilla, joista joka neljäs on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Lapsiperheköyhyys on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut, vaikka Suomi on elänyt taloudellisesti vahvoja vuosia. Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista. Se vaikuttaa lasten oppimiskykyyn, terveyteen, käyttäytymiseen ja mahdollisuuksiin osallistua. Köyhyys kuormittaa sekä lapsia että aikuisia psyykkisesti. Who cares?

Kirkossa ja yhteiskunnassa perheiden, nuorten ja lasten kanssa työskentelevät tietävät tilanteen. Peruspalvelut eivät toimi. Pienet pulmat pääsevät kasautumaan suuriksi ongelmiksi. Hyvinvointi heikkenee ja eriarvoisuus lisääntyy – kuten myös inhimillinen kärsimys. Ennaltaehkäisevän toiminnan säästöt kasvattavat korjaavan toiminnan kustannuksia. Esimerkkinä mainittakoon, että v. 2012 lasten ja nuorten lastensuojelun laitoshuoltoon käytettiin yli 9-kertainen määrä euroja kuin kouluterveydenhuoltoon ja yli 28-kertainen määrä kuin lapsiperheiden kotipalveluun. Miksi? Who cares?

Tarvitsemme avoimempaa ja aktiivisempaa keskustelua arvoista. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”hyvinvointi syntyy työstä”. Hetkinen. Ihmisten näkökulmasta hyvinvointi syntyy ennen kaikkea välittämisestä ja huolenpidosta. Hyvinvointi syntyy hoitamisesta, hoivaamisesta, inhimillisyydestä, kohtaamisesta, läsnäolosta, kuuntelemisesta, kuulemisesta ja kuulluksi tulemisesta, kunnioituksesta. Huolenpito ja välittämisen kulttuuri eivät kuitenkaan synny eivätkä pysy yllä itsestään. Tarvitaan myös yhteiskunnan päättäjien ja vaikuttajien toimintaa, esimerkkiä. Who cares?

Meidän pitäisi tehokkuus- ja kilpailuyhteiskunnassa pitää kirkkaana mielessä yhteisvastuullisuuden ja toisesta huolehtimisen merkitys. Pelkkä oman edun ajaminen ei kasvata koko yhteiskunnan, myös sen heikoimpien ja avuttomimpien jäsenten hyvinvointia. Pelkkä oman edun tavoittelu ei edistä yhteistä hyvää, vaan kasvattaa itsekkyyttä ja ahneutta. Pelkkä oman edun tavoittelu johtaa eriarvoistumiseen ja viime kädessä se uhkaa yhteiskuntarauhaa. Pelkkä oman edun tavoittelu romuttaa ihmisyyttä.  Pelkällä oman edun tavoittelulla ei rakenneta maamme hyvinvointia eikä lisätä kansainvälistä kilpailukykyä.  Let’s care!

 

Yksi tapa välittää on Suurella sydämellä - vapaaehtoistyö

Yksi tapa välittää on Suurella sydämellä – vapaaehtoistyö

 

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.