Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kuolemaa saa mainostaa

Iiris Kivimäki
Blogit Rajalla 21.1.2014 18:44

poika_ja_laheiset_netti

Kuoleva, harmaanhohtoinen lapsi äitinsä sylissä on rujo näky. Se hätkäyttää. Yhteisvastuukeräyksen kampanjan kuvat eivät ole kauniita tai siloiteltuja.

Mainoksissa kuoleva on läheisensä sylissä kalmankalpeana niin kuin Jeesus Marian sylissä Rooman Pietarinkirkon etummaisessa nurkassa. Pietà.

Kuolema mainoksessa on järkyttänyt joitakin seurakuntia niin, etteivät ne käytä Yhteisvastuukeräyksen saattohoidosta kertovia esitteitä.

Saattohoitoon erikoistuneen Terho-kodin ylilääkäri Juha Hänninen näytti mainostoimiston kuvia omaisille. Nämä olivat pitäneet niitä hyvinä ja koskettavina, vaikka jotkut myös ahdistavina.

Kuolema ei tulekaan ampumalla vaan hiipumalla. Järkyttyneempi itse olen television ammutuista aivoista ja verimässäilystä kuin hauraan lapsen tai vaimon katsomisesta rakkaansa sylissä.

Mediatodellisuudessa meitä ei liikuta enää juuri mikään. Mitä enemmän mainoksia katson, sitä vähemmän ne koskettavat. Ihan kiva mainos on huono mainos.

Suomessa kuolema on eriarvoista. Onnekas saa oman huoneen, rauhaa ja elää loppuelämänsä hyvin, niin kuin ylilääkäri sanoi. Toinen saa hoitoa ja huolenpitoa niin, ettei tarvitse olla yksin tai ilman lääkkeitä. Toisen kuolema terveyskeskuksen vuodeosastolla on karu ja omaisia syyllistävä. Enkö pyytänyt, vaatinut, välittänyt omaisestani tarpeeksi? Enkö ollut läsnä?

Olen kuullut kauniita kertomuksia, miten koko perhe virttä veisaamalla saattelee omaisensa ajan rajan taakse. Tai miten kuoleva on tullut tajuihinsa viime hetkillä ja katsonut kauniisti.

Oman läheiseni lähtö ei ollut kiiltokuvamainen saattohoitotarina. Se oli karua. Kipulääkkeitä ei osattu antaa oikein ja sitten, kun ne vihdoin saatiin lukkojen takaa saattohoitopotilaalle, oli hän jo lähtenyt. Kaunista oli silti omaiseni sana, kun hän lupasi ennen lähtöään tulla aikanaan minua vastaan porstuaan, kunhan oma aikani tulee täyteen. Kuolema on.

Mainosten tarkoitus on kerätä rahaa siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään kuolemaan. Jokaisella kuolevalla ihmisellä tulee olla oikeus hyvään saattohoitoon myös kotona, palvelutalossa, sairaalassa tai vanhainkodissa.

Kotoa on myös hyvä lähteä – naapurin vanha, sairas täti kuoli viikko sitten aamu-uutisten jälkeen. Hän meni hetkeksi pitkäkseen ja sai rauhassa kuolla kotonaan. Hän oli itse saattanut miehensä, poikansa ja varmaan lähiseudun jokaisen karjalaisen mummon ja martan polkupyörän matkan kantaman sisällä. Rauha vihdoin hänelle ja hänen muistolleen.

Annathan rahaa saattohoitoon mainoksen takia tai siitä huolimatta. Keräys käynnistyy 2.2.2014.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % ohjataan ihmisoikeuksien tukemiseen Guatemalassa Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 % saattohoitoon, 10 % Kirkon diakoniarahastolle ja hiippakuntien diakoniarahastoille ja loput 10 prosenttia keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen.