Suomi-brändin kolhut huolestuttavat enemmän kuin alkoholiongelma
Saako maahanmuuttaja nostaa Suomessa kissan pöydälle? Tätä testasi heinäkuussa toimittaja Wali Hashi kirjoittaessaan alkoholin ja suomalaisten suhteesta. Syntyi kyllä keskustelua, mutta näyttää siltä, että ongelmaa ei olla vieläkään valmiita kohtaamaan.
Tämä näkyi selvästi kun hollantilaisen tv-kanavan ohjelmassa käsiteltiin suomalaista alkoholikulttuuria ja kuvattiin öisillä kaduilla hoipertelevia humalaisia. Mediassa ei oltu huolestuneita itse ongelmasta, vaan surtiin sitä, että taas Suomen maine kärsii. Kuinka kuvaavaa: mitä nuo muut meistä ajattelevat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan suomalaisten alkoholitavat ovat radikaalisti muuttuneet. Yhdeksän kymmenestä käyttää alkoholia. Viime vuosikymmeninä se on tullut niin hyväksytyksi ja arkiseksi, että raittius on poikkeama normaalista ja juomattomuutta pitää usein selitellä erikseen.
Tutkijoiden mukaan on selvää, että tehokkain tapa vaikuttaa alkoholin kulutukseen on nostaa hintaa ja vaikeuttaa saatavuutta. Suomessa näyttää kuitenkin edelleen olevan päättäjälle lähes poliittinen itsemurha ryhtyä ehdottamaan keskioluen laimentamista tai sen myymistä vain Alkossa. Tämän sai huomata tuore ministeri Susanna Huovinen kesällä.
Alkoholin saatavuuden rajoittamista on usein vastustettu vetoamalla eurooppalaisiin juomatapoihin, joiden on aika tulla myös Suomeen. THL:n erikoistutkijan Esa Österbergin mukaan on hankala puhua suomalaisten juomatapojen eurooppalaistumisesta.
”Ei ole olemassa yhtenäistä eurooppalaista juomatapaa”, Österberg sanoo. ”Ennemminkin Etelä-Euroopan maat näyttäytyvät kummajaisina siinä, kuinka ne ovat pystyneet pitämään alkoholin silkkana ruokajuomana ja luomaan sosiaaliset normit, että aterioiden välillä ei juoda.”
”Suomessahan arvostetaan rehellisyyttä, mutta kun kysymys on alkoholiongelmista, mihin se rehellisyys katoaa?” kysyy Wali Hashi. Itse väittäisin, ettei ongelmaa haluta kohdata, vaan tutkijoiden mielipiteet kaikuvat kuuroille korville. Edes miljardin euron vuosittaiset kulut alkoholin haittojen hoidosta eivät riitä herättelijäksi.
Suomalaiseen alkoholiongelmaan tutkijoiden suosittamia ratkaisuja (hinta ja saatavuus) ehdottavat saavat pian huomata saaneensa otsaan moralistin leiman. Sen riskin minäkin tällä blogilla otan. Silti kristillinen ja jo antiikista nouseva kohtuuden hyve voisi olla hyvä ohjenuora sekä yksilötasolla että kansallisessa päätöksenteossa.
Seuraa kirjoittajaa Twitterissä: @JukkaKeskitalo
Seuraa kirjoittajaa Facebookissa