Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Rippikoulu on brändien brändi!

Iiris Kivimäki
Blogit Rajalla 4.6.2013 06:49

Rippikoululainen sai postikortin. Siinä tuleva isonen toivotti tervetulleeksi riparille.

Suljetussa Facebook-ryhmässä riparilaiset käyvät iltaisin keskustelua siitä, kuka kukin on ja mistä pitää. Ulkoluku Isä meidän -rukouksesta ja uskontunnustuksesta ovat vielä kovasti vaiheessa, mutta riparille mennään – samoin kuin lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisnuoresta.

Ripari on kirkon brändi – vaikka niin ei saisi sanoa. Kirkossa jo pelkkä puhe markkinointiviestinnän keinoista, vaikuttamisviestinnästä, kampanjoista tai maineenhallinnasta herättävät hämmennystä. Kirkkoa ei saa kaupallistaa, ei tuotteistaa eikä puhua asiakkuuksista, strategioista tai palveluista. Siksi kirkon tekemä hyvä työ noudattaa liiaksikin Jeesuksen sanoja, joissa ”vasen käsi ei tiedä, mitä hyvää oikea tekee”.

Valitettavasti nöyryys ja hiljaisuus eivät ole tätä päivää. Jos et näy tai kuulu, sinua ei pian ole olemassa. Riparinkin on näyttävä ja oltava sisällöltään hyvän nimensä mukainen, jotta se pysyy nuorisokulttuurin trendeissä mukana. On myös oltava esillä mediassa ja erityisesti nuorten omissa keskusteluissa. Vertaisryhmä ja sen mielipiteet vaikuttavat valtavasti nuoren käyttäytymiseen.

Kirkolla on aina ollut brändejä. Kristityksi tunnistautuminen lähtee katakombeista. Siellä kristityt piirsivät kaloja ja pyhää kolminaisuutta kuvaavia kolmioita merkiksi toisilleen ja muille. Brändäsivät itseään.

Nykyaikaiset viestinnän keinot eivät pilaa kirkkoa tai sen sanomaa. Kirkon brändeillä voi olla mitattavia arvoja. Ne voivat olla osa viittä laadukasta kohtaamista, mihin kirkon strategia kutsuu. Kirkolla on vielä tekemistä, jotta sen mielikuva olisi parempi kuin mikä mediassa näkyy. Mielikuvat vaikuttavat meihin yllättävän paljon.

Taloustutkimus selvitti toukokuussa kirkon sosiaalisen median palveluja kirkon tilauksesta. Tutkimuksessa tuli esiin, että heikommista välittäminen niin Suomessa kuin muualla, ihmisarvo- ja ihmisoikeuskysymysten esiin nostaminen, konkreettinen läsnäolo ja apu haastavissa elämäntilanteissa sekä ylipäätään humaanien näkökulmien edustaminen ovat laajasti puhuttelevia asioita, joissa kirkko voi olla aktiivinen. Sosiaalinen media voisi olla arvokas ja paljon nykyistä laajemmin käytetty väline kirkon ja yksittäisten seurakuntien viestinnässä ja ihmisten osallistamisessa mukaan seurakunnan toimintaan.

Mutta se ei korvaa aitoa ihmisten välistä kanssakäymistä.

Kirkolla ja sen viestinnällä on paljon tehtävää linkittää nämä arvot ja myönteiset näkemykset siihen mielikuvaan, mikä ihmisillä on kirkosta. Mielikuvia tai esimerkiksi riparin brändiä ja kirkon olemusta ei tule asettaa vastakkain vaan vahvistaa myönteistä ja oikeaa mielikuvaa hyvästä riparista. Hyvä brändihän on sekä sisäisesti että ulkoisesti uskottava.

Nuori odottaa jo kovasti konfirmaatiojuhlaansa. Juhlaleninki on roikkunut vaatekaapissa jo tammikuusta. Mummit ja kummit matkaavat halki Suomen päivittelemään, miten nuori onkaan kasvanut. Miten kauniita ja fiksuja nämä nuoremme ovat! Ja niissä kohtaamisissa on varmasti läsnä myös kaiken hyvän Luoja.

Iiris Kivimäki

Kirjoittaja on viestintäjohtaja Suomen Lähetysseurassa ja seuraa median, kirkon ja yhteiskunnan hiljaisia ääniä.

Keskustelu

Mainostaminen muuttaa kirkon tuotteeksi ja halventaa. Näkyville väkisin pyrkiminen siis käy arvolle. Tuotteen (uskon) tyrkyttäminen turmelee senkin.
Kyllä se on toiminta ja aikaansaaminen, jonka on näyttävä. Eli tosiasiat puhukoot puolestaan, eivät brändit ja mainostajat.
Kirkon olisi siis näyttävä ja tunnuttava puuhassa, yhteiskunnan keskellä ja siinä mukana. Sen olisi suuntauduttava yläilmoista mainittuun suuntaan. Siinäkin olisi tarkoituksellista esille pyrkimistä vältettävä ja näkymisen oltava luontevaa, asiasta johtuvaa. ”Vasen käsi ei edelleenkään tiedä, mitä hyvää oikea tekee, mutta sitä ei tarvitse ulkopuolisilta peitelläkään”. Onhan näkymisellä merkitystä ihmisten rekrytoinnissa ja motivoinnissa ja siten toiminnan tehostumisessa.

Näitä luetaan juuri nyt