Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kirkon rakenneratkaisussa on nähtävä metsä puilta

Blogit Rajalla 14.5.2013 09:45
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Suomeen voisi lähivuosina perustaa uuden museon. Sinne talletettaisiin käytöstä poistettavat lakkautettujen kuntien rajoilla olleet kuntien nimikyltit. Kylttien myötä museossa olisi suuri määrä maamme paikallista ja alueellista historiaa. Ja mikä määrä erilaisia paikkaan liittyviä identiteettejä!

Meneillään on kuntien määrän voimakas harvennushakkuu. Kehitys haastaa myös seurakuntarakenteet, ovathan ne kirkkolain säädösten kautta kytkyssä kuntarakenteisiin.

Kirkolliskokous keskustelee ja linjaa huomenna tulevaisuuden seurakuntarakenteita. Myös kirkko varautuu tulevaisuuteen tarkastelemalla kriittisesti rakenteitaan.

Kirkolliskokouksen keskusteluun tuleva esitys sisältää samanlaisia tavoitteita kuin kuntarakenteiden uudistus, mutta siinä on päädytty päinvastaiseen ratkaisuun kuin suurkuntahankkeessa.

Seurakunnat on ehdotuksen mukaan tarkoitus säilyttää pieninä lähiyhteisöinä. Tukitoimia on tarkoitus hoitaa seurakuntayhtymissä, joihin kaikki seurakunnat kuuluisivat.

Kirkolliskokouksen alla on käyty keskustelua monista esityksen yksityiskohdista, esimerkiksi johtamisesta. Uskon, että ne on mahdollista ratkaista.

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että päättäjät näkevät metsän puilta. Näyttää vahvasti siltä, että kuntarakenteet tulevat muuttumaan jatkossa merkittävästi.

Jos kirkkona emme saa aikaan päätöstä uudesta seurakuntarakenteesta, olemme ajopuu, joka ajelehtii kuntarakenteiden muutosten pyörteissä. Seurauksena on silloin tosiasiassa paljon suurseurakuntia, vaikka niitä ei haluttaisikaan.

Nyt tarvitaan päätös, joka antaa jatkossa kirkolle välineitä toimia pitkäjänteisesti kuntarakenteista mahdollisimman riippumattomasti. Nyt on tärkeätä nähdä iso kuva, eikä kaataa esitystä kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieniin yksityiskohtiin.

Siinä missä kunnista näyttää olevan tulossa entistä suurempia, on seurakuntarakenne-esityksen perusidea oivaltavan toisenlainen. Seurakunnat säilyvät pieninä lähiyhteisöinä. Niissä tehdään kirkon perustyö: vietetään jumalanpalvelukset, huolehditaan diakoniatyön myötä heikompiosaisista ja tehdään lapsi- ja nuorisotyötä. Perustyötä tukevat toiminnot kuten hallinto ja talous hoidetaan useampien seurakuntien osalta seurakuntayhtymissä.

Suurkuntien menettäessä kotipaikkamerkityksensä seurakunnat voivat jatkossa olla paikallisen identiteetin perusta. Jos kirkko tekee viisaita ratkaisuja, voiko käydä niin, että jatkossa kysytäänkin kotipaikkaa kysyttäessä: Mistä seurakunnasta olet kotoisin?

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.