Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Vapautta jouluun, pääsiäiseen ja vappuun!

Blogit Rajalla 9.4.2013 05:15
Ilkka Sipiläinen
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

Kauppojen aukioloa laajennettiin suuresti vuoden 2009 lopulla.
Valtioneuvosto antoi lupaamansa selonteon päätöksen vaikutuksista ja sitä on
nyt käsitelty eduskunnassa.

Minua jaksaa ihmetyttää monen ympäristöä ajattelevan vastuunkantajan into tähän
kaupan ”vapauteen”. Viimeksi runsaasti arvostamani Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen harmitteli
Facebook-sivullaan pääsiäispäivänä, että ostokset jäivät tekemättä, koska
uskonto esti. Entinen aktivisti viettää varmasti vuosittain järjestettävää Älä
osta mitään –päivää.
Minäkin vietän jos muistan. Nyt sellaisia oli useampi tarjolla uskonnollisista ja vuosisataisista
kulttuurisista syistä – ja ennen ”vapautusta” päivä oli peräti kerran viikossa.

Kerran viikossa kaupasta ja työstä vapaan päivän ovat halunneet myös muslimit
perjantaisin ja juutalaiset lauantaisin. Mutta me halusimme siitä vapaaksi.

Vapauttaminen on myönteinen sana. Kuka sitä ei kannattaisi. Kuulin muistaakseni
ensimmäisen kerran Hannu Taanilalta määritelmän ”Vapaa kettu vapaassa kanatarhassa”. Siitäkö on selonteon mukaan
kyse kauppojen aukiolon laajennuksessa?

Ennen päätöstä varoitettiin pienten erikoisliikkeiden aseman huononevan.
Suuret, itsepalveluun perustuvat ja automatkan päässä sijaitsevat marketit taas
hyötyisivät.

Monet pelot toteutuivat. Kuluttajat ovat tosin melko tyytyväisiä. Kolmasosa käy
ruokaostoksilla ainakin joka toinen sunnuntai. Mutta pienet yritykset ovat
joutuneet tiukoille. Samoin työntekijät. Kaupan alan luottamusmiehille tehdyn
kyselyn mukaan peräti 86 prosenttia henkilöstöstä kokee, että aukiolon
laajentamisella on ollut kielteinen vaikutus työn ja perhe-elämän
yhteensovittamiseen.

Kokoaikaiset työpaikat eivät lisääntyneet. Vain yksi kymmenestä kauppiaasta on
ilmoittanut palkanneensa lisää työvoimaa muutoksen vuoksi. Yksintyöskentely on
kasvanut alle 400 neliön kaupoissa, mikä on uhka työntekijän turvallisuudelle.

Pyöräilimme viime sunnuntaina vaimoni kanssa Helsingin Tammisalossa. Ajoimme
ohi entisen lähikaupan, joka nyt oli tyhjillään. Enää alueella ei ole yhden
yhtäkään kauppaa ja autottomat ovat ahtaalla.

Tammisalon suljettu lähikauppa on pienoiskuva ”vapautuksen” kielteisistä
vaikutuksista. Riippuvuus yksityisautosta lisääntyy, pienet liikkeet muuttuvat
kannattamattomiksi. Ja tylsä, samanmuotoinen bulkki valtaa alaa. Monimuotoisuus
vähenee, ilmastovaikutukset ovat kielteisiä.

Tutkimusten mukaan kaupan aukiololla on laajoja kulttuurisia vaikutuksia. Juuri
se jää vapautta kaipaavilta, ympäristöä ajattelevilta poliitikoilta
huomaamatta. Kulttuuria ei luoda tyhjästä eikä hetkessä. Hiljainen, erilainen
päivä on rikkautta. 24/7-yhteiskunta on tylsä ja väritön. Ilman pyhää on vain
arkea.

Onneksi valtioneuvoston selonteko ei esitä enää lisää ”vapautta” erilaisesta
päivästä. Nyt niitä toisenlaisia on vielä joitakin pitkin vuotta, nuo tutut
suuret kirkkopyhät ja vappu, ja sunnuntaiaamun rauha puoleenpäivään asti on
sekin mukava museaalinen säilytettävä äänimaailma ajasta, jolloin kaikki ei
ollut kaupan.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.