Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Ilmastoguru katuu varovaisia puheitaan

Blogit Rajalla 19.2.2013 09:22
Ilkka Sipiläinen
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip

Maailmanpankin uusi johtaja Jim Yong Kim on ottanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhdeksi viisivuotisen kauden päätavoitteistaan. Haahuileeko pankkimies? Pipertääkö hän maailmanparannuksen parissa, vai tekeekö työtään?

Ei, Kim ei sekoile, vaan hän hoitaa pankin perustehtävää. Se ei ole maailmanparannus, vaan köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys. Kiihtyvä ilmastonmuutos uhkaa maailmantaloutta.

Toinen tunnettu talousmies, brittilordi Sir Nicholas Stern puolestaan katuu aiempia ilmastokannanottojaan.
Stern laati Britannian hallituksen pyynnöstä vuonna 2006 julkistetun selvityksen talouden ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutuksesta. Vakava viesti oli, että ellei mitään tehdä, ilmastonmuutos syö ennen pitkää 5 – 20 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Välittömien toimien hinta olisi siitä vain murto-osa.

Nyt talouslordi sanoo, että oli tuolloin aivan ylioptimistinen. Maapallo ei kykene sitomaan niin suurta määrää päästöjä kuin arvioitiin. Ja samaan aikaan päästöt kasvavat nopeasti. Planeetan lämpötila on vaarassa kasvaa neljä astetta, millä olisi katastrofaalisia seurauksia. Nykyisillä tiedoillaan hän olisi puhunut huomattavasti tiukemmin!

Maailmanpankin johtaja Kim luettelee tarvittavia toimia. Tarvitsemme maailmanlaajan päästökaupan, fossiilisten polttoaineiden jättimäinen tukeminen on lopetettava ja maailman 100 megakaupunkia pitää saada vihreämmiksi. Fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja käyttöä tuetaan vuosittain maailmassa yli 300 miljardilla eurolla. Sata megakaupunkia vastaa 60-70 prosentista maailman päästöistä.

Onko tällainen talouspuhe kirkoille hyväksyttävää? Talousko maailmaa pyörittää? Kyllä, näin puhuen talous on elintärkeä.

Kirkkojen erityisenä huolena ovat köyhät ja luomakunnan monimuotoisuus. Juuri haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ovat ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja. Heitä myös maailmanlaaja talouslama koettelee ankarimmin.

Muukin luomakunta kärsii: Luonnon monimuotoisuus, esimerkiksi koralliriuttojen uskomaton värikylläinen elämän runsaus, on jo häviämisen tiellä.

Ratkaisua etsitään vihreästä taloudesta, jossa kasvu on kytketty irti kestämättömästä raaka-aineiden käytöstä ja saastuttamisesta. EU tukee vihreää taloutta, mutta kehitysmaat ovat varsin epäileviä. Ne pelkäävät vihreän talouden olevan salajuoni, joka tekee ne entistä riippuvaisemmiksi rikkaiden maiden tekniikasta ja taloudesta.

Epäluottamus on yksi syy sille mikseivät kansainväliset kokoukset tuota tulosta. EU:lta ja muilta varhain teollistuneilta tarvitaan tekoja. Tarvitaan esimerkin näyttämistä omien päästöjen leikkaamisessa ja tuntuvaa tukea köyhemmille maille. Kehitysmaiden kirkot ja muut toimijat eivät kutsu sitä tueksi vaan ilmastovelan maksamiseksi, ja aivan perustellusti.

Yksityinen ihminen voi näin paastonaikana etsiä ja kokeilla elämäänsä sellaista uutta, joka hillitsee ilmastonmuutosta. Siinä auttaa kirkon ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n sivusto www.ekopaasto.fi. Ekopaasto on myös kannanotto oikeudenmukaisemman maailman puolesta, koska siinä etsitään kohtuutta.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.