Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Uskonto kuuluu julkiseen tilaan

Blogit Rajalla 5.2.2013 07:10
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Muutaman tunnin kuluttua kävelen Katajanokalta Helsingin tuomiokirkkoon.
Aleksanterinkadulta käännyn Senaatintorille. Oikealla on valtioneuvoston linna,
joka rakennetiin aikanaan Suomen senaattia varten. Yhä vielä se kertoo
olemassa olollaan yhteisömme poliittisesta päätöksenteosta ja hallinnosta.
Vasemmalla näen yliopiston päärakennuksen. Se tekee näkyväksi tieteen ja tutkimuksen. Muutaman askelen päästä torilta on Suomen pankki, talouden ja rahan symboli. Carl Ludvig Engelin suunnitteleman kokonaisuuden torin ympärillä viimeistelee kirkko. Se viestii hengellisyydestä ja henkisyydestä. Kirkon katolla olevat apostolit kertovat pitkästä aikaulottuvuudesta, johon kulttuurimme liittyy. Kirkko on siis keskellä
kaupunkia ja sinne se kuuluukin, julkiseen tilaan.

Tänään kirkossa vietetään valtiopäivien
avajaisjumalanpalvelusta. Kun kansasta lähes 80 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon,
on luonnollista, että kirkolla on luonteva suhde yhteiskuntaan. Sitä symbolisoi
muun muassa tämän päivän jumalanpalvelus, jonne suuri joukko maamme päättäjiä
tulee vapaaehtoisesti hiljentymään ja saamaan laajempaa perspektiiviä työhönsä
ja elämäänsä.

Usko on toki henkilökohtainen asia, mutta ei pelkästään
sitä. Uskonnoilla on myös voimakas yhteiskunnallinen ulottuvuus. Siitä on
esimerkkinä vaikkapa yhteiskuntamme perustana olevat kristilliset arvot, kuten
yhteisvastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Vaikka elämme monenlaisten muutosten
ja uusien innovaatioiden aikaa, ne ovat kestävä pohja myös jatkossa.

Kaikki eivät jaa näkemystä, että uskonnolla tulisi olla
luonteva paikka yhteiskunnan julkisessa tilassa. Uskonto halutaan työntää
yksityiselle elämänalueelle. Äärimmäinen esimerkki tästä oli entinen
Neuvostoliitto, missä kirkko sai toimia vain kirkkorakennusten seinien
sisäpuolella. Kirkko ei voi taipua tähän näkemykseen. Kirkon sanoma on
tarkoitettu kaikille ja se voi rakentaa yhteiskuntaa myönteisellä tavalla.

Kansanedustajilla on edessään suuria haasteita ja kansalaisten kannalta tärkeitä päätöksiä. Jokainen heistä haluaa varmasti työskennellä hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämisen ja uudistamien puolesta. Luovuudelle ja näkemyksellisyydelle on nyt tilausta. Näitä ominaisuuksia ja viisautta pyydetään valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa kansanedustajille ja muille päättäjille.

Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus on arvokas perinne. Mielenkiintoista
kuulla, mitä piispa Björn Vikströmillä on maamme päättäjille ja meille muille tänään sanottavana.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.