Uskonto kuuluu julkiseen tilaan

Muutaman tunnin kuluttua kävelen Katajanokalta Helsingin tuomiokirkkoon. Aleksanterinkadulta käännyn Senaatintorille. Oikealla on valtioneuvoston linna, joka rakennetiin aikanaan Suomen senaattia varten. Yhä vielä se kertoo olemassa olollaan yhteisömme poliittisesta päätöksenteosta ja hallinnosta. Vasemmalla näen yliopiston päärakennuksen. Se tekee näkyväksi tieteen ja tutkimuksen. Muutaman askelen päästä torilta on Suomen pankki, talouden ja rahan symboli. Carl Ludvig Engelin suunnitteleman kokonaisuuden torin ympärillä viimeistelee kirkko. Se viestii hengellisyydestä ja henkisyydestä. Kirkon katolla olevat apostolit kertovat pitkästä aikaulottuvuudesta, johon kulttuurimme liittyy. Kirkko on siis keskellä kaupunkia ja sinne se kuuluukin, julkiseen tilaan.

Tänään kirkossa vietetään valtiopäivien avajaisjumalanpalvelusta. Kun kansasta lähes 80 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon, on luonnollista, että kirkolla on luonteva suhde yhteiskuntaan. Sitä symbolisoi muun muassa tämän päivän jumalanpalvelus, jonne suuri joukko maamme päättäjiä tulee vapaaehtoisesti hiljentymään ja saamaan laajempaa perspektiiviä työhönsä ja elämäänsä.

Usko on toki henkilökohtainen asia, mutta ei pelkästään sitä. Uskonnoilla on myös voimakas yhteiskunnallinen ulottuvuus. Siitä on esimerkkinä vaikkapa yhteiskuntamme perustana olevat kristilliset arvot, kuten yhteisvastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Vaikka elämme monenlaisten muutosten ja uusien innovaatioiden aikaa, ne ovat kestävä pohja myös jatkossa.

Kaikki eivät jaa näkemystä, että uskonnolla tulisi olla luonteva paikka yhteiskunnan julkisessa tilassa. Uskonto halutaan työntää yksityiselle elämänalueelle. Äärimmäinen esimerkki tästä oli entinen Neuvostoliitto, missä kirkko sai toimia vain kirkkorakennusten seinien sisäpuolella. Kirkko ei voi taipua tähän näkemykseen. Kirkon sanoma on tarkoitettu kaikille ja se voi rakentaa yhteiskuntaa myönteisellä tavalla.

Kansanedustajilla on edessään suuria haasteita ja kansalaisten kannalta tärkeitä päätöksiä. Jokainen heistä haluaa varmasti työskennellä hyvinvointiyhteiskuntamme säilyttämisen ja uudistamien puolesta. Luovuudelle ja näkemyksellisyydelle on nyt tilausta. Näitä ominaisuuksia ja viisautta pyydetään valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa kansanedustajille ja muille päättäjille.

Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus on arvokas perinne. Mielenkiintoista kuulla, mitä piispa Björn Vikströmillä on maamme päättäjille ja meille muille tänään sanottavana.