Blogit

Ruuan matkassa pellolta pöytään ja maailmalta marketteihin.

Miksi kumina kiinnostaa, ruis ei?

Blogit Pureksittua 3.5.2014 09:30
Petri Pöntinen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Yhtä maustetta inhoan yli kaiken: kuminaa.

En siedä sen voimakasta, läpitunkevaa makua leivässä ja juustossa – puhumattakaan viinassa. Ei auta, vaikka jo roomalaiset sotilaat söivät kuminaa. Sen siemenet edistivät vatsan toimintaa.

Lakeuden yllä leijuu uusi tuoksu, luontokuvaaja Benjam Pöntinen kertoi minulle viime kesänä.

Hän tarkoitti kuminaa.

Vähän koiranputkea muistuttavaa, valkokukkaista kasvia on hyödynnetty iät ajat Suomessa. Mutta siemeniä kerättiin pitkään käsin. Laajamittainen peltoviljely on yleistynyt vasta 2000-luvulla.

Nyt, toukokuussa, koittaa kylvöaika. Kiire ei ole. Juhannuksenakin ehtii, sillä monivuotinen kasvi ei tuota satoa ensimmäisenä kesänä. Mutta sitten se siementää, toisena, kolmantena ja jopa neljäntenä vuonna peräkkäin.

Tuleentunut, kypsä kumina värjää maiseman tummanruskeaksi, kuin suklaapelloksi.

Siemeniä kasvatetaan kahdeksan miljoonaa kiloa vuosittain. Potentiaalia on paljon. Kokonaissato voidaan jopa kolminkertaistaa, jos rikkaruohot torjutaan, siemeniä kylvetään sopivasti, lannoituksessa onnistutaan ja kuminakoi torjutaan, arvioi tutkimuslaitos MTT.

Mutta miksi kuminaa? Miksi ei lisää ruista, josta on krooninen pula kotimaassa?

Syysruis on herkkä syksyn sateille ja talvivaurioille, ylipäätään luonnon ja markkinoiden heilahteluille. Kumina kestää talven, ja sille on vakaa kysyntä – maailmalla.

Lähes kaikki myydään mausteeksi ja kosmetiikkateollisuudelle 40 maahan, aina Intiaan asti.

Maajussille kumina on sijoitus tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutos lisää viljojen tauteja ja tuholaisia. Viljelykierto on keino sopeutua, pitää pelto kunnossa. Syvälle juurensa ulottava kumina on kuin tehty parantamaan maan rakennetta.

Kuminalla on lukuisia kavereita: öljyhamppu, tattari, härkäpapu, makea lupiini, kvinoa eli valevilja.

Erikoiskasvit ovat terveellisiä tai viljan korvikkeita. Yllättävää, mutta lähes puolet viljelijöistä kasvattaa viljojen lisäksi jotain erikoiskasvia. Ne ovat lisätienestiä mutta myös suoja lämpenevää ilmastoa vastaan.

Ehkä minun pitäisi muuttaa viileää suhdettani kuminaan. Sitä paitsi, sen siemeniä saattaa olla jauhettuna pieniä määriä hammastahnassasi.

Kirpeä kumina raikastaa suun.

 

Blogia varten on jututettu MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitaloa.