Ruuan matkassa pellolta pöytään ja maailmalta marketteihin.

Itämeren myrkkysilakat puhdistuvat Tanskassa

Petri Pöntinen
Blogit Pureksittua 2.12.2013 15:17

Pian on taas se aika vuodesta, kun vaimo uittaa silakoita sokeri-etikkaliemeen. Reseptin pohja löytyy Aura Liimataisen mainiosta keittokirjasta Parasta kotiruokaa, omilla mausteilla ryyditettynä.

Joulusilakka lähes täyttää henkilökohtaisen kiintiöni. Enkä ole ainoa nirso tässä maassa.

Me suomalaiset haarukoimme vuosittain enää 300 grammaa silakkaa. Senkin EU:n poikkeusluvalla, sillä sillin vähärasvaisemmassa sukulaisessa on paljon dioksiineja, ympäristömyrkkyjä.

Tähän on tultu: moni virolainen troolari kalastaa maamme noin 120 miljoonan kilon kiintiötä, purkittaa kalaa venäläisille mutta myy pääsaaliin Suomen turkistarhoille rehuksi.

Silakka kiertyy kiinalaisten naisten harteille, minkkien ja kettujen nahkoina.

Mutta Itämeren myrkyt voi myös puhdistaa.

Suomen Ammattikalastajaliitosta kerrotaan, että 20 miljoonaa kiloa silakkaa joka laivataan tai kuljetetaan pyörien päälle Tanskaan. Siellä on tehtaita, jotka pystyvät puhdistamaan ympäristömyrkkyjä kalasta. Dioksiini poistetaan aktiivihiilellä kalaöljystä.

Puhdistettu silakka ei päädy ruokapöytään, vaan vaikkapa norjalaisten kalankasvattamoiden rehuksi. Sieltä silakka kulkeutuu kassilohen muodossa paikalliseen S- ja K-kauppaan.

Miksi emme palaisi silakkapihvien ääreen?

Maailman luonnonsäätiö WWF on muistuttanut, että voimme syödä haitallisina pidettyjä, yli 17-senttisiä silakoita yli viisi kertaa nykyisen määrän, 1,8 kiloa vuodessa. Tosin elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvittää parhaillaan, kuinka paljon on suurkuluttajia, mahdollisia käveleviä myrkkypommeja.

Mutta useimmille meistä voi suositella edesmenneen pääministerin Harri Holkerin sanoin: Syökää silakkaa.

Myös muulloin kuin jouluna.

 

Petri Pöntinen

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Keskustelu

Näitä luetaan juuri nyt