Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit lyövät tahtia osake- ja korkomarkkinoille
Osakkeiden kurssinousu vaatii yritysten tulosten kohenemista.
Laulu on tuttu edellisvuosilta. Finanssikriisin jälkeen Yhdysvaltain Fedin ja Euroopan keskuspankin toimet ovat lyöneet tahtia osake- ja korkomarkkinoille.
Tahti onkin ollut napakkaa marssia. Keskuspankit ovat pitäneet yllä voimakkaasti elvyttävää rahapolitiikkaa, mikä puolestaan on nostanut riskisten omaisuuslajien kuten osakkeiden arvoa.
Siinä on ongelmansa. Korkotuottojen kehnous on ajanut rahaa osakkeisiin, joten osakekurssit ovat nousseet ripeämmin kuin yritysten tulokset. Samalla osakkeiden arvostuskertoimet ovat nousseet.
”Keskeiset länsimaiden osakemarkkinat eivät ole enää halpoja. Toisaalta arvostukset eivät ole venyneet vielä niin korkeiksi, että ne olisivat itsessään este kurssinousun jatkumiselle. Vuonna 2014 osakekurssien nousu vaatii kuitenkin tuekseen yritysten tuloskasvua. Muussa tapauksessa vaarana on arvostus- ja hintakuplan syntyminen osakemarkkinoilla”, FIMin päästrategi Vesa Engdahl arvioi.
Yhdysvaltain rahapolitiikan kiristymistä on odotettu ja pelätty aika päivät. Juuri ennen joulua Fed kertoi ryhtyvänsä keventämään elvytystä, mutta vain keventämään ja kevyesti. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana helmikuun alussa aloittavan Janet Yellenin tiedetään olevan Ben Bernanken linjoilla.
Engdahl pohtii kurssinousun mahdollisuuksia myös kalenterin pohjalta. Hänen mukaansa sykliset nousut kestävät yleensä 3–5 vuotta.
”Tämän vuoden aikana saavumme osakemarkkinoilla viiden vuoden rajapyykille. Maailmantalouden kasvun kiihtyminen ja odotukset yritysten tulosten vahvistumisesta ja jopa tuloskasvuvauhdin kiihtymisestä niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin puoltavat kuitenkin ajatusta siitä, että noususykli voi vielä jatkua ja venyä tavanomaista pidemmäksi”, hän pohtii.
Tuomo Mattilan näkemykset vaikuttavat yli sadantuhannen suomalaisen rahastosijoituksiin, sillä hän hoitaa Nordean suosittuja Säästö-yhdistelmärahastoja.
Millaisella allokaatiolla eli omaisuuslajien suhteella Mattila lähtee alkaneeseen vuoteen?
”Suosimme rahastoissa edelleen osakesijoituksia suhteessa korkosijoituksiin, vaikkakin rahastojen osakepainot ovat tällä hetkellä hieman alhaisemmat kuin vuoden 2013 alussa”, hän kertoo.
Osakkeiden maantieteellisessä jaossa Mattila on markkinakonsensusta optimistisempi viime vuonna kehnosti pärjänneiden kehittyvien markkinoiden suhteen.
”Huomattavasti negatiivisia uutisia on jo hinnoiteltu kehittyvien markkinoiden osakkeisiin, kun taas pohjoisamerikkalaiset osakkeet näyttäytyvät arvostusmielessä selvästi kalliimmilta”, hän perustelee.
Myös FIMin Engdahl uskoo osakkeisiin.
”Mikäli yritysten tulokset kasvavat, on osakemarkkinoilla hyvät edellytykset nousta.”
Korkopuolella jatkuu finanssikriisin jälkeisten vuosien perusmantra: vähäriskisistä lyhyistä korkopapereista on hankala saada tuottoa. Siksi sijoitusviisaat suosivat korkeariskisiä yrityslainoja.
Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut toimittaja.
