Tehdas jumissa

Venäläisen Sputnik V -rokotteen valmistajan pitäisi perustaa lääketehdas Turkuun. Kaupungin kehitysyhtiön johtaja syyttää Fimeaa hidastelusta.

talous
Teksti
Outi Salovaara

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Turun keskustan itäpuolella Biolaaksossa sijaitseva tuotantotila on tyhjillään. Tilan on vuokrannut venäläinen Biocad-yhtiö, joka on Venäjän suurimpia lääketehtaita.

Maine ja liiketoiminta ovat vain kasvaneet Biocadin ryhdyttyä valmistamaan koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-sairautta vastaan kehitettyä Sputnik V -rokotetta.

Turun piti olla Biocadin portti Eurooppaan. Kaupunkiin oli määrä avata yhtiön ensimmäinen tehdas Venäjän ulkopuolella. Toukokuussa 2017 Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun kaupungin kehitysyhtiö Turku Science Park allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Biocadin kanssa.

”Yliopisto yhteistyöhön Biocad-yhtiön kanssa – yhtiö aloittaa lääkevalmistuksen Turussa”, tiedotti Turun yliopisto.

Venäläisyhtiön oli tarkoitus investoida seitsemässä vuodessa Turun-tehtaaseen yli 25 miljoonaa euroa ja tehdä tiivistä tiedeyhteistyötä paikallisten yliopistojen kanssa.

Kaupunki uskoi saavansa uuden biolääketieteen yrityksen ja työpaikkoja.

”Turku vahvistaa tämän sopimuksen ja Biocadin sijoittumisen myötä asemaansa Suomen life science -pääkaupunkina”, kehui kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Biocadin Suomen-yhtiö vuokrasi tuotantotilan syksyllä 2018, ja 2019 yhtiö sai luvan rakennustöiden käynnistämiseksi. Yli 10 000 euron kuukausivuokra on juossut 2,5 vuoden ajan, mutta mitään konkreettista ei näytä tapahtuneen. Halli on edelleen autio.

”Suunnitteluvaihe on menossa. Kokonaisuutta rakennetaan tällä hetkellä”, kertoo tuotannon käynnistämisestä vastaava Heikki Niskanen. Hän on toinen Suomen-yhtiön kahdesta työntekijästä.

Suomen Biocadin liikevaihto oli 2019 noin puoli miljoonaa euroa. Niskasen mukaan summa kertyy siitä, että emoyhtiö maksaa suomalaiselle tytäryhtiölleen korvausta tehtaan suunnittelutyöstä.

Seitsemän vuoden aikaraja yli 25 miljoonan euron tehdasinvestoinnille täyttyy 2024. Niskasen mukaan aikataulu voi vielä pitää.

”On se periaatteessa mahdollista.”

Suomen Kuvalehti lähetti myös Venäjän Biocadille kysymyksiä Turun hankkeesta, mutta ei saanut vastauksia.

”Näyttää siltä, että kaikki ovat hyvin kiireisiä rokotteen kanssa juuri nyt”, pahoitteli viestintäpäällikkö Viktorija Svetšnikova.

 

Biocad valmistaa muun muassa syöpä-, nivelreuma- ja psoriasislääkkeitä. Lisäksi se kehittää lääkkeitä ikääntymistä vastaan. Tuotteiden markkinat ovat Venäjän ohella ainakin IVY-maissa, Kiinassa, Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Afrikassa.

Biocad työllistää noin 2 500 ihmistä. Vuonna 2019 sillä oli liikevaihtoa 265 miljoonaa euroa. Samana vuonna Forbes-lehti nimesi Biocadin Venäjän toiseksi parhaaksi lääkealan yhtiöksi.

Biocadin pääjohtaja on Dmitri Morozov. Hän myi vuonna 2001 osuutensa Tsentrokredit-pankkista ja perusti lääkeyrityksen saamillaan miljoonilla.

Vuonna 2010 Morozov allekirjoitti Pietarin talousfoorumissa kaupungin kuvernöörin kanssa sopimuksen lääketeollisuuden erityistalousalueen perustamisesta Pietarin Strelnaan. Alueelle sijoittuneet yritykset saavat merkittäviä vero- ja tullihelpotuksia.

Biocad siirsi pääkonttorinsa Pietariin ja rakensi Strelnaan entistä isomman tehtaan.

Moderni laitos on houkutellut korkea-arvoisia vieraita. Esimerkiksi joulukuussa 2016 Kazakstanin silloinen presidentti Nursultan Nazarbajev kävi valtiovierailullaan Biocadin tehtaalla presidentti Vladimir Putinin kanssa. Tehdaskierrosta johti Morozov.

Yrityksen emoyhtiö ja sataprosenttinen omistaja on Kyprokselle rekisteröity Biocad Holding Limited. Morozov omistaa Biocadin emoyhtiöstä 30 prosenttia. Aiemmin osakkaina ovat olleet muun muassa presidentti Vladimir Putinia lähellä oleva Gazprombank sekä oligarkki Roman Abramovitš.

Nykyisin Biocadin osakkeista 20 prosenttia kuuluu Abramovitšin lähipiiriin kuuluvalle miljardööri Viktor Haritoninille ja 50 prosenttia tämän kumppanille Valeri Jegoroville.

 

Biocadin Turku-innostus johtuu Turun yliopiston entisen rehtorin Kalervo Väänäsen mukaan yliopiston ja Pietarin kemian ja farmakologian yliopiston pitkäaikaisesta yhteistyöstä.

”Monet Biocadin Pietarin-tehtaan työntekijät ovat valmistuneet kemian ja farmakologian yliopistosta.”

Åbo Akademin tutkimuspalvelujen johtaja Mats Lindfeldt muistelee, että sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 2017 lippu oli korkealla.

”Pallo on nyt heillä. Mikä se pihvi on, ei ole vielä selvä. Tilanne on vähän se, että keittiöön on laitettu tilaus isosta pihvistä, mutta annosta ei ole vielä ryhdytty valmistamaan.”

Turku Science Parkin toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen syyttää viivästyksestä suomalaista byrokratiaa. Hänen mukaansa Biocadin piti aluksi myydä Venäjällä valmistamiaan lääkkeitä Suomen kautta EU-markkinoille ja aloittaa valmistus täällä vasta myöhemmin. Kyynäräisen mukaan tuonti tyssäsi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean hitauteen.

”Lääkejakelu on niin voimakkaasti reguloitua EU-alueella ja Suomessa, että siinä jo tuli tiettyjä haasteita. Varsinkin, kun puhutaan markkinoilla toimivista yhtiöistä, niin toiminnassa pitäisi olla ketteryyttä.”

”Tänne tulevilla lääkefirmoilla on liiketoiminta käynnissä, ja riskit ovat koko ajan taloudellisia. Ainakin Biocad odotti, että nopeammin tulisi varmuutta, että miten edetään.”

Fimea kiistää istuvansa hakemusten päällä. Laitos noudattaa EU:n määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan myyntiin tulevien lääkkeiden turvallisuus.

Myyntilupahakemuksen käsittely vie vähintään 210 vuorokautta. ”Yleensä luvan saamiseen menee vähintään vuosi”, kertoo jaostopäällikkö Tarja Kankkunen.

EU:n ulkopuolella valmistettujen lääkkeiden myyntilupa edellyttää lisäksi, että EU-viranomaiset ovat ennen luvan antamista tarkastaneet myös tehtaan paikan päällä. Mikään lääketehdas ei myöskään voi EU:ssa saada yleistä myyntilupaa kerralla kaikille lääkkeilleen, vaan lupa on haettava jokaiselle lääkkeelle erikseen kauppanimikohtaisesti.

 

Suomessa on entuudestaan yksi venäläisten täysin omistama lääketehdas, Cytomed Lappeenrannan Joutsenossa. Sen emoyhtiö on Pietarin Cytomed, jonka omistaa kolme pietarilaista pitkän linjan lääketehtailijaa.

Pietarissa Cytomed valmistaa kymmenkuntaa lääkettä esimerkiksi influenssan, akuuttien hengitystieinfektioiden ja eturauhastulehduksen hoitoon.

Kolmikko osti tehdaskiinteistön Suomesta 2010 ja sijoitti tehtaan rakentamiseen yli 15 miljoonaa euroa. Tuotanto käynnistyi lopulta vuonna 2015.

Joutsenon-tehtaan valikoimaan kuuluu periaatteessa kolme Pietarin-yhtiön lääkettä: kapseleina myytävä flunssalääke, eturauhastulehduslääke ja jauheena myytävä lasten flunssalääke, mutta toistaiseksi Joutsenossa on valmistettu vain kapseleina myytävää flunssalääkettä.

Noin 30 henkilöä työllistävän ttehtaan tuotanto viedään Venäjälle.

 

Ministeri pyysi kehittämään rokotteen

Hyvät suhteet auttoivat Biocadia saamaan Sputnik-koronarokotteen valmistuksen itselleen.

Työntekijä pitelee Sputnik V -rokotetta rokotuspisteessä GUM-tavaratalossa Moskovassa 18. tammikuuta. © Alexander Nemenov/Lehtikuva/AFP

Biocadin pääjohtaja Dmitri Morozov kertoi Forbes-lehdelle, että tammikuussa 2020 koronaviruspandemian alettua Venäjän terveysministeri Mihail Muraško soitti hänelle ja kysyi, voisiko Biocad kehittää vasta-aineen covid-19-sairautta vastaan.

Morozov sanoi Biocadin pystyvän vasta-aineen kehittämiseen, mutta suositteli aikataulusyistä tehtävää ministeriön omille tutkijoille.

Sputnikin kehittikin terveysministeriön alainen Gamaleja-instituutti, joka syksyllä antoi rokotteen valmistusluvan Biocadille. Sputnik-tuotanto käynnistyi Pietarin-tehtaalla joulukuussa.

Venäjä on myynyt Sputnikia esimerkiksi Serbiaan, Valko-Venäjälle ja Venezuelaan. Brasiliassa rokotteen käyttöönotto koki vastaiskun viime viikolla, kun viranomaiset eivät antaneet Sputnikille hätäkäyttölupaa sen puutteellisten kliinisten testausten vuoksi.

 

Kriittiset venäläismediat ovat vuosia kirjoittaneet lääkealaan liittyvästä laajasta korruptiosta. Valtion päättäiin läheisissä suhteissa olevat suurliikemiehet ovat onnistuneet saamaan merkittävän osan valtion lääketilauksista.

Biocadin osakas Viktor Haritonin, jota Morozov luonnehtii ystäväkseen ja kumppanikseen, omistaa myös jättimäiset Farmstandart- ja Generium-lääkeyhtiöt. Myös Generium sai valmistusluvan Sputnik-rokotteelle.

”Äärimmäisen outo ystävyys yhdistää Viktor Haritoninin ministeriaviopari Viktor Hristenkoon ja Tatjana Golikovaan”, kirjoitti Vek-verkkolehti jo 2009.

Golikova on pitkäaikainen terveysministeri ja nykyinen terveysasioista vastaava varapääministeri. Hänen puolisonsa Hristenko on ex-teollisuusministeri ja nykyisin yksi Euraasian talousyhteisön johtajista.

Novaja Gazeta -lehti on kertonut Golikovin ja Hristenkon epäilyttävän ylellisestä elämäntavasta suhteessa heidän virallisiin tuloihinsa.

Pariskunnan läheisistä suhteista Biocadin Haritoniniin kertoo esimerkiksi se, että Hristenkon poika on ollut töissä Haritoninin Farmstandartilla. Nyt poika johtaa omaa, valtiontilauksissa niin ikään menestyvää lääkeyhtiötä.

Varapääministeri Golikova on lobannut Haritoninin yhtiön valmistamaa Arbidol-flunssalääkettä niin näkyvästi ja huomiota herättävästi, että sai jopa lempinimen Madame Arbidol. Myös covid-19:n hoitoon käytettyä Arbidolia myytiin viime vuonna kymmenessä kuukaudessa 75 miljoonalla eurolla, kertoi The Insider -lehti.

Sen mukaan lääkärit ovat todenneet Arbidolin tehottomaksi ja jopa vaaralliseksi, mikä ei ole estänyt terveysministeriötä suosittelemasta sitä.

Kommersantin mukaan Biocad ja Farmstandart voittivat vuonna 2018 kahdestaan lähes puolet kaikista valtion kilpailutuksista, jotka koskivat harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitettujen kalliiden lääkkeiden ostoja. Yhtiöiden tekemien sopimusten arvo oli yli 260 miljoonaa euroa.